Eduskuntaan valittujen puolueiden puheenjohtajat ovat kokoontuneet pääministeri Sanna Marinin (sd.) kutsusta eduskunnan auditorioon keskustelemaan Venäjän Ukrainaan tekemän hyökkäyksen vaikutuksista ainakin Suomen puolustusmäärärahoihin, mahdollisesta irtaantumisesta Ottawan miinasopimuksesta sekä kansalaisaloitteista, joissa Suomi halutaan Naton jäseneksi.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoi kokoukseen mennessään, ettei ole yllättynyt suomalaisten nopeasta kääntymisestä Nato-jäsenyyden kannalle.
– On selvää, että tämä tilanne on muuttanut Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa ja koko Euroopan turvallisuustilannetta. Vasemmistoliitossa olemme painottaneet päätöksentekijöiden velvollisuutta olla tekemättä hätiköityjä tai liian nopeita ratkaisuita näin isoihin asioihin tilanteessa, jossa emme vielä tiedä miten tilanne kehittyy.
Li Andersson uskoo Natosta tulevan eduskuntavaalien iso kysymys.
– Meidän viestimme on, että päättäjien vastuu on säilyttää pää kylmänä, kun tätä keskustelua tullaan varmaan käymään tulevien kuukausien ja koko tulevan vuoden aikana.
Andersson uskoo Natosta tulevan eduskuntavaalien iso kysymys.
Pääministeri Sanna Marin piti tärkeänä, että eduskuntapuolueilla on yhteinen käsitys siitä, miten Nato-jäsenyyttä koskeviin kansalaisaloitteisiin suhtaudutaan.
– Selvää on se, että kansalaismielipide on muutoksessa. Se on ymmärrettävää, Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja ilman muuta tämä pohdituttaa paljon myös suomalaisia, että miten se vaikuttaa meidän turvallisuuteemme.
Kokoomus toivoo jatkotyötä
Suomen Nato-mielisimmän puolueen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi, että Nato-asiasta tarvitaan perusteellinen läpikäynti, mutta jäsenyyden hakemista hän ei kiirehtinyt.
– Prosessi voisi olla ripeäkin, hän sanoi.
– Meidän mielestämme turvallisuusympäristö on muuttunut pysyvästi ja pahan päivän varalle olevat turvallisuustyökalut on arvioitava ennakkoluulottomasti uudelleen. Mukaan luettuna Nato.
Mykkänen toivoi, että tiistain kokouksessa tehtäisiin linjaus uusien turvallisuusratkaisujen jatkotyöstä. Naton lisäksi se koskee kansallista puolustusta, puolustuskyvyn arviointia ja mahdollisia välinehankintoja. Myös Ottawan maamiinat kieltävää sopimusta on harkittava ennakkoluulottomasti uudelleen.
– Jos niitä tarvitaan, niitä pitää olla.
lehti 