– Vuonna 2017 aloimme valmistaa shampoota ja saippuaa ystävämme keittiössä. Meitä oli kuusi työtöntä tyttöä ja me etsimme yhteistä ratkaisua. Ja tässä me nyt olemme, Letsy Villca, 22, sanoo Maleza Cosmética Natural -osuuskunnan avarassa laboratoriossa Buenos Airesissa. Osuuskuntaan kuuluu tällä hetkellä 44 vähän päälle parikymppistä naista ja kaksi miestä.
Nykyään Maleza tuottaa 400 shampoopulloa ja 600 saippuapalaa viikossa, ja lisäksi muun muassa kasvovoiteita ja meikinpoistoaineita. Tuotteita myydään osuuskunnan oman nettisivun ja muiden markkinointikanavien kautta kaikkialle Argentiinaan.
Osuuskunta on esimerkki niin sanotusta kansan taloudesta. Argentiinan 46 miljoonan väestöstä yli 40 prosenttia elää köyhyydessä ja maan kansantalous on kriisissä. Tässä tilanteessa miljoonat ihmiset eivät sen enempää pääse töihin kuin saa pankkilainaakaan. Silloin osuuskuntien perustamisen kaltainen kansan talous on parhaita keinoja taistella mahdollisuuksien niukkuutta vastaan.
Nuorilla naisilla on eniten esteitä
Argentiinan valtio ylläpitää rekisteriä (Renatep) kansan taloudessa toimivista työläisistä: liki kolme miljoonaa ihmistä saa elantonsa katukaupasta, jätteiden kierrätyksestä, rakennustyömailta, siivouksesta tai soppakeittiöissä työskentelystä.
Rekisteri tarjoaa näkymän siihen, mitkä ihmisryhmät kohtaavat eniten esteitä työmarkkinoilla: rekisterissä olevista 57 prosenttia on naisia ja 62 prosenttia alle 35-vuotiaita.
Argentiinan sosiaalisen kehityksen ministeriö antoi osana sosiaaliapuohjelmaansa Malezan naisille tukea. Ministeriön avulla osuuskunta saattoi ostaa lasituubeja, lämpömittareita, öljypuristimia, teräspöytiä ja toimistotarvikkeita, jotka nyt täyttävät entisen varastorakennuksen.
Hanttiin paneva rikkaruoho
Naiset vuokrasivat 213 neliömetrin tilan tammikuussa 2021. Kun he siirtyivät kotikeittiöstä omaan avaraan, hyvin ilmastoituun tehtaaseensa, he lisäsivät tuotantoaan peräti 500 prosenttia. Lisäys johtui paremmista työskentelyolosuhteista ja mahdollisuudesta varastoida raaka-aineita.
Naiset remontoivat kiinteistön itse. Kolmen kuukauden työn tuloksena entisessä varastorakennuksessa on nyt suuri laboratorio, pukuhuoneita, kylpyhuoneita, toimistoja ja suuri kokoushuone.
– Maleza on rikkaruoho, joka kitketään, mutta se kasvaa aina uudelleen. Se on kasvi, joka hylätään, mutta joka panee hanttiin. Se on voimakas ja uudistuva. Siksi me valitsimme sen nimeksi, Brisa Medina, 22, selittää.
Hankkeessa ei ole kyse vain kosmetiikan tuottamisesta. Osuuskunnan laboratoriota käytetään myös yhteisötapaamisiin. Maleza haluaa voimaannuttaa muita sosiaalisia osuuskuntia muun muassa pakkaamalla tuotteensa toisen naisryhmän valmistamiin uudelleenkäytettäviin pusseihin.
Köyhien kaupunginosa
Tehdas sijaitsee Buenos Airesin eteläosassa, tehtaiden ja pienituloisten asuma-alueella Villa Luganossa – kaukana Argentiinan pääkaupungin halutuimmista seuduista. Osuuskunnan jäsenet elävät runsaan parin kilometrin päässä eräässä kaupungin suurimmista hökkelikylistä, nimeltään Villa 20. Siellä asuu yli 30 000 ihmistä.
Useimmat Villa 20:n asukkaista ovat bolivialaisia ja paraguaylaisia siirtolaisia, jotka työskentelevät vaatteiden valmistajina omiin koteihinsa perustamissaan hikipajoissa. Ammatti periytyy sukupolvelta toiselle, samoin kuin ankarat työolosuhteet. Ostajalla on yksinvalta määritellä työn hinta, työntekijällä ei ole neuvotteluoikeutta.
– Me halusimme tehdä jotakin muuta. Me halusimme oman projektin, jotain mistä pidämme ja mikä on säällinen työpaikka, mikä sallisi meidän opiskella ja missä voisimme käyttää tietoamme. Monet meistä ovat luokkatovereita kemian ammattikoulussa, mutta meidän on lähes mahdotonta löytää töitä, Letsy kertoo.
Brisa oli töissä kampaamon kassassa, mutta jäi työttömäksi kaksi vuotta sitten, kun koronapandemia puhkesi.
– Maleza pelasti minut, hän sanoo.
Ruth Ortiz myöntää, että monelle osuuskunta oli pikemmin välttämättömyys kuin valinta.
– Kaikkien on vaikea löytää töitä, mutta Villan väelle se on vielä vaikeampaa kuin muille. Kun kerrot, missä elät, kukaan ei halua palkata sinua.
Perimätiedolla rikastettua ympäristöystävällisyyttä
Malezan nuoret naiset ovat hankkineet teknistä tietoa ja taitoa lukuisilla kursseilla koulun jälkeen. He rikastavat kurssien oppeja perheidensä välittämällä perimätiedolla ja valmistavat ympäristöystävällisellä tavalla kosmetiikkaa, jossa ei ole kemikaaleja.
– Lapsuudesta lähtien olen nähnyt äitini valmistavan ja myyvän lääkeyrttejä ja luontaistuotteita, Ruth Ortiz sanoo. Hän on 23-vuotias ja nelivuotiaan tyttären äiti.
Ruth on osuuskunnan ainoa äiti. Hän alkoi työskennellä, kun tytär oli kahdeksan kuukauden ikäinen. Hän ottaa tytön usein mukaansa laboratorioon ja työtoverit vuorottelevat lapsenvahtina. Yksi Malezan peruslähtökohtia oli, että naisten pitäisi pystyä työskentelemään kodin ulkopuolella ja ansaitsemaan itse omat tulonsa. Näin nainen ei jää ilmaisen kotityön ansaan.
– Tähtäimessämme oli tehdä tuote, joka kävisi hyvin kaupaksi ja sallisi meidän unelmoida suuria. Monet Villassa saavat lisäansioita leipomalla leipää tai valmistamalla aterioita, mutta he myyvät tuotteitaan vain naapureilleen, Ruth kertoo.
Voitolliseksi ehkä ensi vuonna
Nykyään tehdas tuottaa tarpeeksi, jotta tuloilla saadaan katettua vuokra, sähkö-, vesi- ja internetlaskut sekä muut kulut. Tuotto ei kuitenkaan riitä palkkojen maksuun.
– Myynti ei ole vielä saavuttanut tasoa, jolle uskomme sen voivan kohota. Me etenemme mainonnassa ja uusien markkinointikanavien avaamisessa, joten toivomme, että ensi vuoden puolivälissä saamme jo voittoakin, Julia Argnani sanoo.
– Päämäärämme on olla ylpeitä lähtökohdistamme ja näyttää, että naisten osuuskunta osaa tehdä laatutuotteita, Julia lisää.
Toistaiseksi Malezan jäsenet saavat palkkansa sosiaalisen kehityksen ministeriöltä, osana ministeriön paikallisen kehityksen tukiohjelmaa.
Ohjelman puitteissa Renatepin rekisteröimille työntekijöille maksetaan puolet Argentiinan minimipalkasta eli 16 500 pesoa kuukaudessa, ja työläisten odotetaan siitä hyvästä tekevän nelituntisia työpäiviä.
Argentiinassa 45 prosenttia väestöstä saa jonkinlaista sosiaaliapua: suoraa taloudellista tukea, ruokaa, sähkön ja polttoaineen hintatukiaisia sekä ammattikoulutusta.
lehti 