Venäläinen suurliikemies Mihail Fridman antoi hiljattain sydäntä särkevän haastattelun amerikkalaiselle uutistoimisto Bloombergille.
Fridman kertoi, että hänen luottokorttinsa on suljettu ja pankkitilinsä jäädytetty sen jälkeen, kun Euroopan unioni ja Iso-Britannia asettivat hänet pakotelistalleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta.
Lontoossa asuvan miljardöörin pitääkin anoa brittiviranomaisilta lupaa nostaa rahaa tililtään. Nostoraja on 2500 puntaa eli noin 3000 euroa kuukaudessa.
Nyt Fridman on joutunut mopin varteen, sillä rahat eivät riitä enää edes siivoojaan. Kokemusta puhtaanapidosta kuitenkin löytyy.
– Ollessani opiskelija asuin aikanaan pienessä asuntolahuoneessa neljän muun miehen kanssa, mutta 35 vuoden jälkeen, onhan tämä hiukan odottamatonta.
Miljardöörillä riittääkin imuroitavaa Lontoon Mayfairissa sijaitsevassa vajaan 80 miljoonan euron arvoisessa talossa.
Talouslehti Forbesin venäjänkielisen painoksen miljardöörimittauksen mukaan Fridman on Venäjän 11. rikkain suurliikemies noin 14 miljardin euron omaisuudellaan.
Venäjän ja Israelin kaksoiskansalainen omistaa jättimäisen finanssikonserni Alfa Bankin, teleoperaattori MTS:n ja Venäjän suurimman päivittäistavaraketju X5:n.
Hän kuuluu joukkoon venäläisoligarkkeja, jotka eivät ennen Venäjän hyökkäystä olleet EU:n pakotteiden kohteena. Yhdysvaltojen pakotelistoilla Fridman ei edelleenkään ole.
Jeltsinin lähipiiriä, ei Putinin
Vaikka köyhyysloukkuun pudonneen miljardöörin koettelemukset voivat herättää hilpeyttä, kertoo Fridmanin kohtalo myös läntisten pakotteiden epätäsmällisyydestä.
Länsi-Ukrainan Lvivistä kotoisin oleva Fridman on julkisuudessa vaatinut Venäjän hyökkäyssodan lopettamista.
– Liityn niihin, joiden harras toive on, että verenvuodatus loppuu, Fridman kirjoitti avoimessa kirjeessään yhtiöidensä työntekijöille.
Fridman ei ole myöskään kuulunut presidentti Vladimir Putinin lähipiireihin. Sitä vastoin hän tuki voimakkaasti Putinin edeltäjää, presidentti Boris Jeltsiniä. Ensimmäiset miljardinsa Fridman kokosi juuri Jeltsinin valtakaudella, Venäjän villillä 1990-luvulla.
Hän kuului niin sanottuun seitsemän pankkiirin ryhmään ”semibankirštšinaan”, jotka auttoivat Jeltsiniä jatkamaan presidenttinä vuoden 1996 vaaleissa. Nimi on ironinen väännös seitsemästä pajarista (semibojarštšina), jotka syöksivät vuonna 1610 tsaari Vasili IV:n vallasta. Tästä alkoi Venäjällä niin sanotun smutan eli sekasorron aika.
Miljardien menetykset
Venäjän oligarkkeihin kohdistuvien läntisten pakotteiden perimmäinen ajatus on, että taloudellisia iskuja kokevat suurliikemiehet painostaisivat presidentti Vladimir Putinia lopettamaan sotatoimet Ukrainassa. Samalla yritetään estää sodan rahoittaminen miljardöörien pohjattomista taskuista.
Pakotteet ovatkin sulattaneet monen oligarkin miljardeja.
Suurimpiin menettäjiin kuuluvat muun muassa maailman suurimpiin nikkelin tuottajiin kuuluva, jääkiekkojoukkue Jokerien ja Harjavallan terästehtaan omistaja Vladimir Potanin, kaasuntuottaja Leonid Mihelson, maailman keskeisiin metallintuottajiin kuuluva Aleksei Mordašov, teräsalan suuryrittäjä Vladimir Lisin, kaliumilla ja hiilikaivoksilla omaisuutensa luonut Andrei Melnitšenko, suursijoittaja Ališer Usmanov sekä öljyn viennillä vaurastunut Roman Abramovitš.
Vaikka Ukrainan sodan vaikutuksia on suoraan vaikea laskea, puhutaan jokaisen kohdalla miljardien eurojen tappioista.
Isorikkaat sotaa vastaan
Mihail Fridman puhuu toki omassa asiassaan, mutta huomauttaa, että rauhanvaatimukset voivat olla kohtalokkaita liikemiehille itselleen.
– Pelkäänpä, että olemme silloin kaikki isoissa ongelmissa. Se tarkoittaa, että päätöksentekijät (lännessä) eivät ymmärrä mitään siitä, miten Venäjä toimii. Se on tulevaisuuden kannalta vaarallista, Fridman sanoo haastattelussaan.
Samalla yllättävänkin moni suurliikemies on julkisesti puhunut Venäjän hyökkäystä vastaan.
Heihin kuuluvat Fridmanin liikekumppani Aleksei Kuzmitšev (omaisuus 7,1 miljardia euroa), nikkeli- ja alumiinialan isorikas Oleg Deripaska (3,4 miljardia), suurpankkiiri Oleg Tinkov (4,2 miljardia), pelialalla miljardeja tehneet veljekset Dmitri ja Igor Buhman (yhteensä 14,2 miljardia) sekä Venäjän rikkain mies, maailman suurimpiin metallintuottajiin kuuluva Aleksei Mordašov (26,2 miljardia),
Lisäksi Roman Abramovitš (13,1 miljardia) ilmoitti maaliskuun alussa myyvänsä pitkäaikaisen harrastuksena Chelsean jalkapallojoukkueen ja sijoittavansa siitä saadut rahat sodan uhrien auttamiseen.
”Venäjän Facebookin” Vkontaktin ja pikaviestipalvelu Telegramin perustaja Pavel Durov (15,6 miljardia) puolestaan ilmoitti, että palvelut voitaisiin sulkea sotaa käyvissä maissa, mukaan lukien Venäjällä.
Arviot omaisuuksien arvosta perustuvat talouslehti Forbesin venäjänkielisen painoksen mittaukseen.
Maanpako tai vankileiri
Putinin todellinen haastaminen, saati vastustaminen voi kuitenkin olla jopa oligarkeille vaikeaa, ellei mahdotonta.
Putin lähettikin terveisiä ulkomaille viihtyville rikkaille karkeaan tyyliin puheessaan 16. maaliskuuta. Hänen mukaansa Venäjällä on ”viides kolonna” ja ”kansallisia pettureita”, jotka tekevät rahansa Venäjällä, mutta asuvat muualla.
– Mutta mikä tahansa kansakunta, aivan erityisesti Venäjän kansa, erottaa kyllä todelliset patriootit saastaisesta ja pettureista ja sylkee heidät suustaan kuin hyönteisen suustaan.
Putinin asenne oligarkkeihin on ollut ankara presidenttikauden alusta lukien. Tämä pätee ainakin niin sanottuihin alkuperäisiin oligarkkeihin, jotka kokosivat omaisuutensa Venäjän kaaoksen vuosina 1990-luvulla.
Heti presidentiksi valintansa jälkeen keväällä 2000 Putin komensi suurliikemiehet Kremliin ja kertoi heille, että talossa on uusi isäntä. Oligarkit saisivat pitää omaisuutensa, mutta he eivät saisi enää ostaa rahoillaan poliittista vaikutusvaltaa. Vuosien myötä kielletty politikointi tuli tarkoittamaan käytännössä samaa kuin Putinin arvostelu.
Ne, jotka eivät ymmärtäneet viisarien uutta asentoa, murskattaisiin.
Varoitukset lähetettiin muutaman esimerkin. Suurliikemiehet Boris Berezovski ja Vladimir Guzinski savustettiin maanpakoon ja entinen öljyparoni Mihail Hodorkovski passitettiin vankileirille.
Roman Abramovitš puolestaan ymmärsi myydä valtiolle omistamansa öljykonserni Sibneftin, nykyrahassa noin 12 miljardilla eurolla. Myöhemmin Sibneftistä tuli Gazprom Neft.
Vävypojasta miljardööri
Samalla moni presidentti Putinin vanha ystävä, työtoveri ja entinen mökkinaapuri on koonnut hyvä veli – järjestelyillä miljardien eurojen omaisuusmassat.
Heihin kuuluvat Suomen passia taskussaan pitävä energia-alan suuryrittäjä Gennadi Timtšenko, (20 miljardia), kaasuputkien, siltojen ja teiden rakentamisella vaurastuneet Arkadi (2,6 miljardia) ja Boris Rotenberg, Rossija-pankin suuromistajat Juri Kovaltšuk (3 miljardia) ja Nikolai Šamalov.
Šamalovin poika Kirill Šamalov ehti olla jopa Putinin vävy mentyään naimisiin presidentin tyttären Katerina Tihonovan kanssa. Samoihin aikoihin naimakauppojen kanssa Šamalovista leivottiin miljardööri, kun hänestä tuli petrokemian jättikonserni Siburin suuromistaja vajaan kahden miljardin euron omistusosuudella. Osakekauppojen rahoituksen lähde on yhä arvoitus.
Siburin pääomistajia ovat puolestaan Timtšenko sekä Venäjän viidenneksi rikkain mies Leonid Mihelson (22,5 miljardia).
Putinilaiset oligarkit eivät kuitenkaan ole varsinaisia vallankäyttäjiä vaan enemmänkin jonkinlaisia kassanhoitajia, vaikka ovatkin itse saaneet rahavirroista muhkean osan.
Huvipursia, kartanoja, helikoptereita
Ulkomaisten varojen jäädyttämisen ja matkustuskieltojen ohella Venäjän oligarkkeihin on iskenyt erityisen inhottavasti luksusjahtien ja ulkomaisten linnojen takavarikoiminen.
Viranomaisten haaviin ovat joutuneet kalium- ja hiilikaivoskeisari Andrei Melnitšenkon (omaisuus 16,1 miljardia) maailman suurimpiin kuuluva purjelaiva A.
Saman kohtalon ovat kokeneet Aleksei Mordašovin Lady M ja Gennadi Timtšenkon Lena.
Lisäksi monialamiljardööri Ališer Usmanovin (16,6 miljardia) Dilbar ei ole saanut lupaa poistua Hampurin satamasta. Usmanovilta on myös takavarikoitu Sardiniassa sijaitseva loistohuvila sekä kaksi kartanoa Iso-Britanniassa.
Pursien hinnat ovat ostohetkellä olleet 50 ja 700 miljoonan euron välillä.
Tämän ohella pakotteiden kohteiksi joutuneilla venäläismiljardööreillä on kokonainen laivue maailman veroparatiiseihin rekisteröityneitä lentokoneita ja helikoptereita, jotka jopa veroparatiisit itse haluavat poistaa rekisteristä. Näin niillä ei käytännössä pystyisi enää lentämään.
uutiskirje 