Zimbabwessa etenee lakialoite, joka kriitikoiden mukaan kriminalisoi maassa toimivat kansalaisjärjestöt.
Viranomaisten mukaan muutokset yksityisiä vapaaehtoisjärjestöjä koskevaan lakiin tähtäävät laittomien rahavirtojen patoamiseen. Viranomaiset väittävät, että kansalaisjärjestöjen avustamisen varjolla maassa edistetään poliittisia päämääriä.
Zimbabwen valtapuolue ZANU on perinteisesti suhtautunut epäluuloisesti kansalaisjärjestöihin. Puolue on rutiininomaisesti syyttänyt niitä yhteistyöstä vihamielisten ulkomaiden kanssa, tavoitteena hallituksen vaihtaminen.
Maa ei ole sodassa, järjestöjä ei tarvita
Viime päivinä parlamentti on kutsunut kansalaisia keskustelemaan lakiin ehdotetuista muutoksista, mutta väkivaltaiset keskeytykset ovat leimanneet keskustelutilaisuuksia. Ihmisoikeusryhmien mukaan häirintään ovat syyllistyneet valtapuolueen aktivistit, jotka kiihkeästi haluavat saada muutokset voimaan.
Vanhempi virkailija Larry Mavima jopa totesi maaliskuun alussa, ettei Zimbabwe tarvitse kansalaisjärjestöjä, sillä maa ei ole sodassa. Järjestöjen tulisi suunnata Ukrainaan, jossa niiden palveluksia kaivataan.
– Kuinka kauan meidän on oltava riippuvaisia muista? Oli aika, jolloin kansalaisjärjestöt olivat tarpeellisia, mutta meidän on vapauduttava siitä mentaliteetista, Mavima sanoi. Hän puhui yleisötilaisuudessa alueella, jossa toistuvat kuivuudet vain kasvattavat humanitaarisen avun tarvetta.
Zimbabwelaiset järjestöt laajalti tuomitsivat lausunnon. Miljoonat zimbabwelaiset selviytyvät vain kansalaisjärjestöjen avun turvin.
Vaalitarkkailu vaikeutuu
YK:n mukaan ennen koronapandemiaa yli seitsemän miljoonaa zimbabwelaista tarvitsi ruoka-apua. Pandemian alettua kaksi peräkkäistä huonoa satokautta on kasvattanut avuntarvitsijoiden määrää.
Erityistä huolta on aiheuttanut se, että lakimuutokset astuisivat voimaan ensi vuoden parlamenttivaalien alla. Zimbabwen hallituksen ministeri on väittänyt, että varsinkin maaseudulla työskentelevät vapaaehtoisjärjestöt politisoivat kylien asukkaita. Tähtäimessä ovat etenkin kansalaisuuskasvatukselle omistautuneet järjestöt.
– Kansalaisjärjestöjen kieltäminen vaikuttaa tuleviin vaaleihin, sillä se heikentää kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kykyä tarkkailla vaaleja, ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin Afrikan johtaja Carine Kaneza Nantulya sanoo.
– Aktiivinen kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt ovat avoimen, vapaan ja demokraattisen yhteiskunnan perustekijöitä. Ne suojelevat ja edistävät ihmisoikeuksia ja laillista järjestystä. Vapaaehtoisjärjestölain muutos on huolestuttavaa kehitystä, kun samalla kansalaisten toimintaa muutenkin rajoitetaan, Nantulya selittää.
Oikeus on järjestöjen puolella
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Zimbabwe yrittää vaientaa kansalaisjärjestöt. Viime heinäkuussa pääkaupunki Hararen aluekehityskoordinaattori Tafadzwa Muguti vaati, että jo rekisteröityneiden kansalaisjärjestöjen tulee hakea lupa hänen virastostaan ennen mitään toimintaa.
Järjestöt veivät vaatimuksen oikeuteen ja voittivat. Vaiennusyritys sai myös kansainvälistä huomiota ja synnytti vaatimuksia, että Zimbabwen hallituksen pitäisi lakata sekaantumasta kansalaisjärjestöjen toimintaan.
Jos ehdotettu muutos lakiin menee läpi parlamentissa, järjestöt aikovat viedä senkin oikeuteen.
Eteläisen Afrikan ja Zimbabwen ihmisoikeusjärjestöjen verkoston helmikuussa julkaisema yhteisraportti pohtii kansalaisjärjestöjen kieltämisen kauaskantoisia vaikutuksia.
”Kaikki häiriöt kansalaisjärjestöjen toiminnassa ja rahoituksessa todennäköisesti heikentävät köyhyystilannetta ja uhkaavat tehdä tyhjäksi tähänastiset saavutukset. On tärkeää huomata, ettei Zimbabwessa ole ollut yhtään tapausta, jossa kansalaisjärjestöt olisivat rahoittaneet terrorismia”, raportissa kirjoitetaan.
Maa tarvitsee kaiken avun, jonka voi saada
Aiemmin Zimbabwe on lukuisia kertoja pyytänyt apua järjestöiltä, joten on epäselvää, mikä nyt on muuttunut ja miksi kansalaisjärjestöt eivät enää ole tervetulleita.
– Maan taloustilanne ja inhimillisen kehityksen mittareiden lukemat näyttävät, että Zimbabwe tarvitsee kaiken avun minkä voi saada, kansalaisjärjestö Accountability Lab Zimbabwen johtaja McDonald Lewanika sanoo.
– Tässä ympäristössä on turha pelätä, että kansalaisjärjestöt tukisivat aineellisesti poliittisia puolueita. Juuri siitä pelosta johtuen moni ulkomainen lahjoittaja on lopettanut järjestöjen rahoittamisen. Ei ole järjestöjen edun mukaista olla puolueellinen, Lewanika huomauttaa.
– Yksikään maa ei voi väittää, ettei se tarvitse kansalaisjärjestöjä. Varsinkin Zimbabwessa järjestöt ovat eturintamassa toimittamassa palveluja yhteisöille. Esimerkiksi nais- ja lisääntymisoikeus- sekä HIV/AIDS -järjestöjen palvelut ovat yhteisöille elintärkeitä, Nantulya sanoo.
lehti 