Ihmiset kaikkialla maailmassa altistuvat tietämättään antibiooteilla terästetylle vedelle. Se edistää lääkkeille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien kehittymistä ja siten luo edellytyksiä uudelle globaalille pandemialle.
Vuonna 2019 lähes viiden miljoonan ihmisen kuolemaan liittyi tulehdus, jonka aiheuttajaan antibiootit eivät pure. YK:n ympäristöohjelma UNEP:n julkaisema tutkimus kertoo kuolinlukujen voivan kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä ellei asialle tehdä mitään.
Tutkimus varoittaa vesien antibioottikuorman aiheuttamasta vaarasta. Suurin osa ihmisten ja eläinten nauttimista antibiooteista päätyy ympäristöön joko vessojen tai tarpeiden luontoon tekemisen kautta.
Mitä enemmän bakteerien, virusten, loisten ja sienten kaltaiset mikrobit joutuvat tekemisiin lääkeaineiden kanssa, sitä todennäköisemmin ne sopeutuvat niihin ja muuttuvat immuuneiksi.
Maailman jätevesistä 80 prosenttia jää käsittelemättä, eivätkä vedenpuhdistuslaitokset kehittyneissäkään maissa pysty pysäyttämään taudinaiheuttajia. Tämä saattaa johtaa nykyisiä lääkkeitä vahvempien supermikrobien sikiämiseen, ja ne saattavat laukaista uuden pandemian.
Jo vuonna 2015 päivittäin kulutettiin 34,8 miljardia antibioottiannosta. Niistä jopa 90 prosenttia ulostettiin ympäristöön. Noista ajoista antibioottien kulutus on kasvanut huomattavasti.
Yhden terveyden lähestymistapa
UNEP:n mukaan pandemian uhkaa voisi lieventää vähentämällä antibioottijäämiä jäteveden tehostetulla käsittelyllä ja antibioottien käytön rajoittamisella välttämättömään. Ympäristöhallintoa tulisi myös kohentaa ja laatia kansallinen suunnitelma muun muassa desinfiointiin käytettävien antimikrobisten aineiden päästöjen vähentämiseksi.
Järjestö myös kehottaa valtioita omaksumaan niin sanotun yhden terveyden lähestymistavan (One Health approach). Sen kantava ajatus on, että ihmisten ja eläinten terveys on toisiinsa kietoutunutta ja yhteydessä ekosysteemien terveyteen. Esimerkiksi metsäkato tuo ihmiset kasvokkain viruksia kantavien villieläinten kanssa ja tarjoaa taudinaiheuttajille tilaisuuden hypähtää eläimestä ihmiseen.
Karjatalous tuo mikrobeille lisää kehittymismahdollisuuksia. Tehotuotanto lisää tautien vaaraa, jota torjutaan antibiooteilla. Karjan lannan myötä antibiootit leviävät ympäristöön, myös pelloille, joita lannalla lannoitetaan.
Saastuttavat lääketehtaat
Keväällä julkaistussa tutkimuksessa lääkejäämistä maailman joissa havaittiin antibiooteille vastustuskykyisten taudinaiheuttajien määrät suuremmiksi keski- ja pienituloisissa maissa kuin vauraissa valtioissa. Suurimmat määrät löytyivät alueilta, joissa oli kehno jätevesien ja muiden jätteiden käsittelyjärjestelmä sekä lääketehtaita.
Jo vuonna 2018 UNEP varoitti, ettei lääkeaineiden ympäristöön päätymisen seurauksia ymmärretä kunnolla. Kun maapallon väkiluku kasvaa ja väestö vaurastuu, lääkkeiden ja kemiallispohjaisten hoitoaineiden määrä lisääntyy.
Lääkkeiden valmistus on tärkeä ympäristösaasteiden lähde. Yhdysvalloissa vuonna 2018 julkaistu tutkimus kertoi, että lääketehtaiden päästöt kasvattivat merkittävästi maan jätevesien lääkekuormaa. Koska vedenkäsittelylaitokset eivät kykene suodattamaan lääkkeiden ja hoitotuotteiden valmistukseen tarvittavia kemikaaleja, ne päätyvät jokiin, järviin ja meriin.
uutiskirje 