Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski painaa JAA-nappia eduskunnan Nato-äänestyksessä. Hän kertoi asiasta perjantaina.
Lohikoski huomauttaa kuitenkin, että hän tekee tämän pitkin hampain.
– Vaikka näen liittoutumisessa myös riskejä, olen valmis hyväksymään Suomen Nato-jäsenyyden, koska se on Suomen kansan ja Suomen eduskunnan selvän enemmistön tahtotila. Nato-kantani on kuitenkin kriittinen jatkossakin, Lohikoski täsmentää.
”Lähtökohtaisesti olen ollut aina Nato-jäsenyyttä vastaan”.
Huonoista vaihtoehdoista paras
Lohikoski toteaa, että Venäjän hyökkäyssota on horjuttanut useimpien turvallisuuden tunnetta perustavalla tavalla. Hänen mukaansa Nato-jäsenyydestä käytyä keskustelua on ikävästi leimannut kiire, hoputus ja painostus, jopa median puolelta. Myös vaihtoehtojen puute on vaikeuttanut julkista keskustelua.
– Huonoista vaihtoehdoista on nyt valittava se, joka on vähiten huono. Huonoin vaihtoehto olisi se, että jäisimme yksin Naton ja Venäjän väliin. Vähiten huono vaihtoehto on se, että kuljemme samaan suuntaan ja yhtä jalkaa Ruotsin kanssa.
Aina jäsenyyttä vastaan
Lohikoski toteaa, ettei ole aiemmin kannattanut Nato-jäsenyyttä.
– Lähtökohtaisesti olen ollut aina Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta olen kokenut velvollisuudekseni tässä muuttuneessa Euroopan turvallisuuspoliittisessa tilanteessa kuunnella kaiken tarjolla olevan analyysin liittoutumisen puolesta ja sitä vastaan. Nyt tekemäni päätös on ollut todella vaikea, hän sanoo.
Lohikosken mukaan Suomen turvallisuuspoliittinen linja on vuosikymmenten ajan perustunut liittoutumattomuuteen. Meillä on kokoamme suurempi maine rauhan välittäjänä ja kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän vahvana tukijana.
-Suomen tulee jatkossakin tehdä laajaan turvallisuuskäsitykseen ja ihmisoikeuksiin perustuvaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja toimia aktiivisena rauhanvälittäjänä ja aseidenriisunnan edistäjänä maailmalla, hän painottaa.
Ei ydinaseita tai tukikohtia
Lohikosken edellyttää, että Suomi korostaa Nato-jäsenyyden olevan puolustuksellinen. Hänelle se tarkoittaa myös sitä, että Suomeen ei oteta ydinaseita, pysyviä sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.
– Tulen itse aina ajamaan aktiivisesti ydinaseriisuntaa ja sitä, että Suomi allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimuksen, hän toteaa.
– Ajattelen myös, että Naton sisällä Pohjoismaat voivat yhdessä luoda paremmin painetta niin, että meille tärkeitä ulko- ja turvallisuuspoliittisia näkökulmia voidaan jatkossa edistää kansainvälisesti sotilaallisesta liittoutumisesta huolimatta.
uutiskirje 
