Nälän hävittäminen maailmasta näyttää entistäkin kaukaisemmalta tavoitteelta. Maailman väestö kasvaa kiivaimmin juuri siellä, missä on suurimpia ongelmia ruokaturvan ylläpitämisessä.
Maapallon väkiluku kasvaa noin 80 miljoonalla joka vuosi. Vuoteen 2030 tullessa meitä on 600 miljoonaa nykyistä enemmän. Kasvusta 47 prosenttia tapahtuu Afrikassa ja 43 prosenttia Aasiassa. Se on vahvinta seuduilla, jotka ovat riippuvaisia tuontiruuasta.
Voimakasta, vähintään 25 prosentin väestönkasvua odotetaan Afrikassa 16 valtiossa, joiden ruokaturva on maanosan heikoin. Ennusteiden mukaan esimerkiksi Nigerin 26 miljoonan väestö paisuu kahdeksassa vuodessa 35 miljoonaksi. Kasvuprosentti olisi silloin 34. Samassa ajassa maailman väkiluvun arvioidaan kasvavan seitsemän prosenttia.
Jos väestöennuste ulotetaan vuoteen 2050, luvut ovat vielä hätkähdyttävämpiä. Silloin Nigerissä uskotaan elävän 66 miljoonaa ihmistä. Kongon demokraattisen tasavallan väestö on räjähtänyt nykyhetken 95 miljoonasta 195 miljoonaan. Mantereen runsasväkisimmän valtion, Nigerian, asukasluvun ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan 217 miljoonasta 401 miljoonaan.
Afrikan ulkopuolella on kuusi erittäin heikon ruokaturvan maata: Afganistan, Jemen, Libanon, Syyria, Haiti ja Honduras. Kaikki ne kärsivät aseellisista konflikteista ja väkivallasta. Lisähaittoina ovat ilmastonmuutoksen ja maan huonontumisen seuraukset.
Tällä hetkellä noin puolet planeetan ihmiselle elinkelpoisesta maa-alasta on ruuan tuotannossa, joka lohkaisee noin 70 prosenttia maailman makean veden kulutuksesta. Sinänsä elintärkeä toiminta vähentää luonnon monimuotoisuutta ja lisää saastumista, metsäkatoa, maaperän huonontumista sekä kasvihuonekaasupäästöjä.
uutiskirje 
