Perusteet vasemmistoliiton olemassaololle ovat aika lailla kadonneet, sanoi SDP:n puheenjohtajaksi pyrkinyt ja hyvän kannatuksen saanut Erkki Tuomioja KU:n haastattelussa toukokuussa. Hänen mielestään SDP ja vasemmistoliitto voisivat joskus tulevaisuudessa muodostaa yhden suuren puolueen.
SDP:n puoluesihteeriksi kesäkuussa 2002 valittu Eero Heinäluoma ei uskonut organisatoriseen yhdistymiseen. Sen sijaan hän kehui KU:n haastattelussa vasemmistoyhteistyön olevan parempaa kuin koskaan. Yhteistyösuhteet lämpenivät vuoden 1991 porvarihallituksen perustamisen jälkeen ja se jatkui Paavo Lipposen kahdessa hallituksessa.
– Isosta linjasta olemme olleet samaa mieltä. Eli siitä, että politiikassa lähdettiin painottamaan työllisyyttä, SAK:sta SDP:n puoluesihteeriksi siirtynyt Heinäluoma sanoi.
– Sikäli tämä on jännittävä historian kausi, että sak:laisessa liikkeessä sisäinen yhteistoiminta ei ole koskaan ollut niin vahvaa kuin nyt. Isot tavoitteet ovat yhdistäneet. Ensin taistelu Ahon hallituksen kanssa pakotti yhteen. Sen jälkeen on ollut tärkeää, että 1990-luvun puolivälin jälkeen olemme asettaneet yhteiset tavoitteet tulopolitiikkaan. En usko, että tämä olisi ollut tällainen menestystarina, jos se olisi mennyt poliittisesti rikkonaisemmaksi.
Tiivis yhteistyö ei kuitenkaan tarkoittanut Heinäluoman mielestä sitä, etteikö molemmille vasemmistopuolueille olisi jäänyt myös omaa tilaa. Yhteistyö ei ole syönyt kumpaakaan.
Jatkossakaan Eero Heinäluoma ei odottanut mitään isompia kahnauksia.
– Vanhat aatteelliset raja-aidat ovat menettäneet suurelta osin merkitystään. Ennen muuta sen jälkeen, kun neuvostomallinen kommunismi kuoli. Kyllä se kuitenkin oli suurin erottava tekijä siellä taustalla.
Käytännössä Heinäluoma uskoi vasemmistoliitossa olevan monia ihmisiä, jotka voisivat yhtä hyvin kuulua demareihin. Eivätkä he välttämättä sijoittuisi edes SDP:n vasemmalle laidalle.
– Mutta onko aika kypsä uudelleen arviointiin? Tuomiojan aloitteen saama vastaus viittasi siihen, ettei se kauhean kypsää vielä ole. Minusta ihmisten organisatorisia haaveita tärkeämpää on käytännön yhteistoiminnan sujuminen. Jos se sujuu, niin siitä on hyötyä vasemmiston äänestäjille ja se vahvistaa vasemmiston painoarvoa yhteiskuntapolitiikassa.
Heinäluoman mukaan puheet yhteen puolueeseen yhdistyvästä suurvasemmistosta huolestuttivat enemmän poliittisen kentän oikealla laidalla kuin vasemmiston sisällä.
– Oikealla laidalla pelätään, että vasemmiston asema vahvistuu strategisesti yhteiskunnassa. Sikäli pelko ei ole aiheeton, että Suomen politiikassa ratkaisee nykyään paljon se, mikä on suurin puolue. Se vaikuttaa yllättävän paljon politiikan sisältöön.
uutiskirje 
