Sipuli ja riisi kuuluvat keskeisesti jokaiseen senegalilaiseen ateriaan. Ilmastonmuutos on kuitenkin vaikeuttanut pienviljelijöiden yrityksiä kasvattaa niitä riittävästi sekä omaan tarpeeseen että myytäväksi.
– Jo jonkin aikaa olemme kohdanneet ilmastollisia riskejä, kuten aina vain sitkeämpää vesipulaa ja korkeita ilmalämpötiloja. Tuottavuus on laskenut, mikä puolestaan järkyttää ruokaturvaa, Gourel Baydin kylässä asuva pienviljelijä Coumba Diallo kertoo.
Coumba Diallo, 47, on kylän Kawral-naisryhmän puheenjohtaja. Ryhmän jäseniä on ohjattu kestävään maanviljelyyn, jotta he päihittäisivät ilmastonmuutoksen kasvattaen samalla tuottavuuttaan ja voittojaan.
Ilmastonmuutos on tehnyt maataloustuotannosta uhkapeliä, mutta alueellinen Avenir-hanke auttaa maanviljelijöitä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Projektissa koulutetaan pienviljelijöistä yrittäjiä metsämaatalouteen, puutarhanhoitoon ja riisinviljelyyn.
Hanketta vetää protestanttisten mennoniittien kehitysyhteistyöjärjestö yhdessä tutkimusjärjestö Biodiversity Internationalin ja ja Tropiikin maatalouden kansainvälisen keskuksen (CIAT) kanssa.
Oppia käytännön kautta
Avenir-projekti tähtää Senegalin Sedhioun ja Tambacoundan alueiden maanviljelijätalouksien sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin ja kestävyyden kohentamiseen. Nämä kaksi aluetta maan lounais- ja itäosassa ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuutoksesta seuraaville kuiville kausille, tulville, rannikkoeroosiolle ja maaperän suolaantumiselle.
Diallo kiittelee hanketta siitä, että havainto-opetus on varustanut hänet työkaluilla, joilla käydä ilmastonmuutosta vastaan. Muuttuneita viljelyolosuhteita sietävillä siemenillä ja uusilla viljelykäytännöillä hän on voinut kasvattaa satojaan ja tulojaan.
– Käytännön kautta oppiminen on auttanut meitä saamaan parempaa tietoa sopeutuvista lajikkeista, maan hedelmällisyyden hoidosta, maametsätaloudesta ja tippukastelusta. Se on tehnyt tuotannostamme tehokkaampaa ja sadoistamme suurempia, Diallo selittää.
Työtaakka kevenee
Avenir-hanke kannustaa naisia ja nuoria suhtautumaan maanviljelyyn liiketoimintana edistämällä ilmastosopeutuneita kastelu- ja viljelymenetelmiä. Se lisää maatalousbisneksen voitollisuutta apinanleipäpuun (baobab), mangon, cashewpähkinän, sipulin, okran, palkokasveihin kuuluvan “talipuun” (Detarium senegalense) senegalinkumiliaanin, paprikan ja riisin kasvatuksessa.
Projektista hyötyy yli 10 000 maanviljelijänaista ja nuorta. Epäsuorasti se vaikuttaa arviolta 35 000 ihmiseen.
Haluamme varmistaa, että viljelijöiden kyky kohdata ilmastoriskejä paranee, nairobilainen tutkija Caroline Mwongera sanoo. Hän toimii vanhempana tutkijana CIAT:ssa.
Maanviljelijä Mbene Diagne on myös havainnut käytännön opetuksesta olevan hyötyä. Hän on saanut lisää tietoa maaperän hedelmällisyyden hoidosta ja siitä, miten kastelu tulee hoitaa kuumalla alueella.
– Meidän käytäntöjemme ja opetuspalstoilla näkemiemme viljelytekniikoiden ero on hyvin suuri, nuorten maanviljelijöiden varapuheenjohtaja Diagne, 29, toteaa.
– Uuden teknologian avulla ja paremmalla vedenkulutuksen hallinnalla kastelun työtaakka kevenee ja työaika lyhenee.
Puutarhanhoito sopii naisille ja nuorille
Tutkija Mwongeran mukaan puutarha-ala on helppo vaihtoehto liike-elämään pyrkiville naisille. Puutarhatuotteille on pysyvästi suurta kysyntää.
– Me halusimme luoda naisille ja nuorille mahdollisuuksia myydä tuotteitaan paikallisilla toreilla. Valitsemillamme puutarhatuotteilla on paikallista kysyntää. Esimerkiksi sipulia käytetään paljon senegalilaisessa ruoassa, samoin tomaattia, paprikaa ja okraa. Lisäksi puutarhanhoito sopii naisille ja nuorille, joilla on käytössään vain pieni maa-ala.Heidän viljelyalansa voi olla niinkin pieni kuin kaksikymmentä neliömetriä, Mwongera sanoo.
Hankkeessa on edistetty suolaa ja kuivuutta sietäviä riisilajikkeita, joita senegalilainen tutkimusorganisaatio Isra ja hallitusten välinen Afrikan riisikeskus (Africa Rice) ovat kehittäneet. Lisäksi on suositeltu nopeasti kypsyviä mango-, cashew- ja baobab-lajikkeita.
– Jos sinulla on ruokaa ja tuloja, voit selvitä ilmastoriskeistä. Me haluamme ruokajärjestelmän monipuolistuvan. Sen tähden keskitymme kolmeen tuoteryhmään: riisiin, metsämaatalouteen ja puutarhanhoitoon. Ne auttavat sietämään riskejä paremmin, Mwongera selittää.
Vesitehokkuutta
Viljelijät saavat korkeasatoisia ja kuivuutta sietäviä siemeniä ja heitä koulutetaan käyttämään ilmastoälykkäitä tekniikkoja sekä tehokkaita, kohtuuhintaisia kastelutekniikoita. Veden säästäminen pienentää myös työtaakkaa.
– Tällä hetkellä opetamme viljelijöitä käyttämään tippukastelua, jossa vesi hyödynnetään tehokkaasti, mutta joka vaatii vain vähän työtä. Viljelijät luopuvat käsipelillä hoidetusta tulvakastelusta, sprinklereistä ja vesikannuista, jotka haaskasivat paljon vettä, Mwongera kertoo.
Veden säästöön kannustetaan hankkeessa myös tulemalla vastaan teknologiakustannuksissa: He saavat laitteet käyttöönsä murto-osalla hinnasta. Loppuhinnan he maksavat saatuaan tuotettua ja myytyä satonsa.
– Me toimitamme myös säätietoja teksti- ja ääniviestien välityksellä. Viljelijät käyttävät tietoa päättäessään kylvöajoista ja -lajikkeista, Mwongera sanoo.
Maatalous työllistää Senegalin työvoimasta 70 prosenttia ja tuottaa bruttokansantuotteesta noin 17 prosenttia. Kun ilmastonmuutos uhkaa maataloutta, uhan alle joutuu koko Senegalin sosiaalinen ja taloudellinen kehitys.
uutiskirje 
