Vasemmistoliiton puheenjohtajan, ministeri Suvi-Anne Siimeksen mielestä politiikka olisi paljon yksinkertaisempaa, jos ihmiset tunnustaisivat itsessään piilevän vallanhalun, kateuden ja pitkävihaisuuden.
Siimes puhui KU:lle heinäkuussa 2002.
– Silloin kun minut valittiin vasemmistoliiton puheenjohtajaksi, sanoin haluavani myös ministeriksi, ja minua haukuttiin vallanhaluiseksi. Mutta en yrittänytkään sitä peitellä. Parempi puhua asioista niiden oikeilla nimillä.
– Puolet poliittisista sotkuista johtuu siitä, että ihmiset eivät tunnusta itsessään olevaa vallanhalua, kateutta eivätkä pitkävihaisuutta. Jos asiat voitaisiin esittää avoimesti, nämä hommat olisivat paljon yksinkertaisempia. Mutta on helpompi sanoa, että esimerkiksi turhat ihmiset ovat julkisuudessa, vaikka oikeasti tarkoittaa sitä, että on kateellinen, kun joku muu saa julkisuutta ja itse ei. On parempi olla rehellinen ja miettiä, mikä jossain mielipiteessä ärsyttää ja vastata sitten siihen. Ettei tarvitsisi aina sitä omaa kateuttaan vastaan taistella.
Hieman epätavallisessa haastattelussa yritettiin selvittää, onko Siimeksen lähes täydellisen kuoren alla jokin synkkä salaisuus. Ehkä hän vetää kaatokännit vähän väliä.
– Ei pidä paikkaansa. Juon aika vähän viinaa, koska politiikassa ei hyväksytä naisjohtajien juopottelua. Miespuheenjohtaja saa tulla väsyneenä ja viinalta haisevana töihin, mutta nainen ei voi tehdä niin. Joskus saatan istua iltaa vähän pidempään, mutta erittäin harvoin. Nainen ei ole vakuuttava krapulassa. Siinä mielessä työ rajaa harrastuksia, Siimes sanoi nauraen.
Toinen ja todellisempi syy vähäiselle alkoholinkäytölle löytyi Siimeksen mukaan hänen persoonastaan. Hän kertoi tuntevansa aina siten kuin kulloinkin tuntee eikä viina vaikuta siihen suuntaan eikä toiseen.
– Toiset juovat siksi, että voivat tuntea omia tunteitaan. Selvinpäin he sysäävät tunteet syrjään, mutta minä en pysty tekemään niin.