Itä-Afrikan maat on opittu tuntemaan villieläinten laittoman kaupan keskuksina. Nyt luonnonsuojelujärjestöt ovat alkaneet töniä liikkeelle kaikkia asianosaisia yhteiseen taisteluun kauppaa vastaan. Itä-Afrikan yhteisön jäsenmaat Kenia, Tansania, Uganda, Burundi, Etelä-Sudan ja Ruanda ovat yhdessä kehittäneet strategian villieläinten salametsästystä ja laitonta kauppaa vastaan.
Samaan aikaan kun valtiot sitoutuvat yhteistyöhön jakamissaan ekosysteemeissä, järjestäytyneen rikollisuuden verkostot lisäävät norsujen salametsästystä. Norsunluukauppa on noussut ennennäkemättömiin mittoihin ja rikollissyndikaatit toimivat rankaisematta ja syytteitä pelkäämättä.
Yhteisöt kärsivät norsunluukaupasta
Ruandan Kigalissa järjestetyn Afrikan suojelualueiden kongressin (APAC) valtuutetut olivat yhtä mieltä siitä, että tiukasti valvottujen sääntöjen ja rangaistusten puute edistää salametsästystä ja salakauppaa koko alueella.
Tutkijat ja päättäjät olivat yhtä mieltä myös siitä, että norsunluukauppaa vastaan pitää saada enemmän rahoitusta.
Monet kongressin osallistujat painottivat, että kun norsupopulaatio joutuu salametsästyksen vuoksi uhan alle, myös paikalliset yhteisöt kärsivät.
– Laittoman villieläinkaupan vuoksi paikalliset yhteisöt menettävät sosiaalisesti ja taloudellisesti tärkeitä resursseja. Laittoman kaupan tuotot eivät päädy paikallisyhteisöille, luonnonsuojeluanalyytikko Telesphore Ngoga sanoo.
Turismin tuotoista paikallisetkin sen sijaan voivat päästä osallisiksi. Ruandassa on jo vuodesta 2005 lähtien jaettu tietty prosentti kansallispuistojen turismituloista puistojen vieressä asuville. Nykyään yhteisöille erotetaan 10 prosenttia tuotoista.
– Puistojen naapuriyhteisöt hyötyvät paljon turismin synnyttämistä tuloista. Minä voin ruokkia perheeni ja lapseni menevät kouluun, puiston vartija Manasseh Karambizi kiittää. Viiden lapsen isä on entinen norsujen salametsästäjä, joka luopui salametsästyksestä tultuaan tietoiseksi sen seurauksista.
lehti 