Kun hyvinvointialueet alkavat kuntien ja kuntayhtymien sijaan vuoden vaihteessa tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut, yleinen tavoite on, että kansalaiset eivät huomaa muutosta.
– Se on rohkea tavoite, sanoo nauvolainen aluevaltuutettu Nina Söderlund. Hän on vasemmistoliiton aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja Varsinais-Suomessa.
– Kun nyt on nähty Helsingin kauhistuttavat uutiset palkan maksamisen ongelmista, tilanne huolestuttaa. On tärkeää, että ne 23 000 ihmistä, jotka ovat meillä töissä, saavat palkkansa.
Kolmannen sektorin rooli on koko uudistuksessa erittäin tärkeä.
Varsinais-Suomi lähti takamatkalta rakentamaan hyvinvointialuetta. Alueelta puuttuivat hyvinvointialueen kaltaiset kuntayhtymät, joita muilla alueilla oli rakennettu vuosia. Söderlund toteaa, että nyt on keskitettävät voimavarat varmistamaan, että systeemit toimivat, etenkin tietotekniikka.
– Saamme koko ajan raportteja siitä, miten asiat etenevät, eikä vielä ole kuulunut mitään hälyttävää. Mutta kun on kyse tietotekniikasta, koskaan ei tiedä.
Saaristo tutuksi
Söderlund johtaa innostunutta ja asiantuntevaa kymmenhenkistä aluevaltuustoryhmää. Keväästä asti koossa ollut ryhmä kokoontui elokuun puolivälissä Nauvoon ja Nötöön ryhmäytymään. Mukana oli myös varavaltuutettuja.
– Pyrimme pitämään koko porukan koossa, Söderlund sanoo.
Jäseninä on muiden muassa lääkäreitä, fysioterapeutti ja lastensuojelun ammattilaisia. Lisäksi ryhmällä on linkki eduskuntaan, sillä sen jäseniä ovat vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson ja kansanedustaja Johannes Yrttiaho.
Söderlund pitää tärkeänä sitä, että ryhmä kokoontui juuri saaristossa.
Valtuustoryhmä keskusteli saariston terveyspalveluista, vanhustenhuollosta, perheiden asemasta, pelastuspalveluista, digitalisaatiosta, ennaltaehkäisevästä työstä, oppilashuollosta, henkilökunnan palkkauksesta ja työoloista. Palvelujen saavutettavuus oli keskeisessä osassa.
– Täällä syntyneenä pidän erityisen tärkeänä, että luottamushenkilöt näkevät omin silmin millaista täällä on, ja ymmärtävät, mitä etäisyydet täällä tarkoittavat. Syksy on yleensä lämmin ja kaunis, mutta liikkuminen hankaloituu jo muutaman viikon kuluttua, koska aikataulut muuttuvat, Söderlund sanoo.
Riittävätkö rahat?
Söderlund on kokenut kuntapoliitikko ja on toiminut myös maakuntahallinnossa.
– Hyvinvointialueen luottamushenkilönä toimiminen poikkeaa paljon siitä, mitä tehdään kunnallisissa päätöselimissä, hän sanoo.
– Monelle kuntapäättäjälle on tullut yllätyksenä, kuinka erilaista se on. Maakuntahallinto on hyvin puoluepoliittista. Varsinkin pienissä kunnissa päätöksenteko sujuu usein ihmisten mukaan eikä puolueilla ole niin suurta merkitystä. Hyvinvointialueen valtuusto sen sijaan on kuin pieni eduskunta.
– Aluevaltuustossa tuntuu sillä olevan valtava merkitys, että miltä jokin asia näyttää. Paljon kinataan esimerkiksi siitä, mitä joku sanoi.Lisäksi valtakunnallinen hallitus – oppositio -jako tuntuu toiminnassa.
Aluevaltuustolle tulee 1,9 miljardia euroa jaettavaksi. Odotettavissa on niukkuutta, jos ilmenee, että summa on liian pieni joissakin kunnissa tapana olleen alibudjetoinnin takia.
– Onkin jännittävä katsoa, miten rahat onnistutaan jakamaan. On aina olemassa esimerkiksi riski, että joku sanoo, että pelastustoimesta voidaan siirtää rahaa muualle, kun se jo hoituu niin hyvin, Söderlund pelkää.
– Tilanne on meille vasemmistossa hankala, koska haluamme, että erityisesti perusterveydenhuolto toimisi nykyistä paremmin. Mutta emme voi ottaa rahaa pois jostain muusta, joka on hoidettu hyvin. Niin kuitenkin jouduttaneen tekemään, koska rahaa ei tule muualta.
Söderlund viittaa siihen, että koska hyvinvointialueilla ei ole oikeutta kerätä veroja, ei sillä on mahdollisuutta ottaa lainaakaan. On pärjättävä sillä, mitä valtiolta tulee.
Li Andersson muistuttaa siitä, että vasemmistoliitto kannatti maakuntaveroa.
– Nyt vastuu rahoituksesta on viime kädessä valtiolla. Oletukseni on, että lakisääteiset tehtävät on hoidettava ja jos näyttää siltä, että rahat eivät riitä, valtion on reagoitava siihen, Andersson sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että väestö ikääntyy.
– Siksi rahoitustarve kasvaa. Se luo vääjäämättä tarvetta lisätä soterahoitusta. Kaikkien puolueiden pitää tuoda esille ehdotuksensa siitä, miten kasvava rahan tarve hoidetaan.
Ennaltaehkäisyä laajasti
Ryhmä painottaa kokouksesta antamassaan tiedotteessa tekevänsä työtä sen eteen, että palvelut eivät heikkene missään osassa maakuntaa ja että parannuksiakin tulee.
– Saariston palvelut maksavat hieman enemmän kuin mantereella ja siksi hyvinvointialue saa noin 14 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Perusterveydenhuollon vahvistaminen on koko maakunnassa kaikkein kiireellisin asia, ryhmä arvioi.
Se painottaa lisäksi ennaltaehkäisevää työtä, jota tehtäisiin muun muassa tarjoamalla hyviä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita.
– Kolmannen sektorin rooli on koko uudistuksessa erittäin tärkeä. Samoin kunnilla on jatkossakin iso vastuu VPK-yhdistysten taloudellisesta tukemisesta, ryhmä arvioi.
uutiskirje 
