Vientiane Timesin etusivun uutinen kertoi sen, minkä kaikki ihmiset Laosissa jo tietävät. Kun maastosta löytyvät vuosikymmeniä vanhat pommit räjähtävät, uhrit ovat useimmiten lapsia.
Räjähtämättömien pommien vastaista työtä koordinoivan viranomaisen mukaan viime vuonna Laosissa 63 prosenttia räjähdysonnettomuuksissa kuolleista tai vammautuneista oli lapsia, jotka olivat leikkineet maastosta löytyneen ammuksen kanssa.
Uutisen kuvituksena oli valokuva rypälepommien tytärpommeista ja muista pomminraivauksissa talteen otetuista Vietnamin sodan ajalta peräisin olevista ammuksista.
Kun maastosta löytyvät vuosikymmeniä vanhat pommit räjähtävät, uhrit ovat useimmiten lapsia.
Rypälepommien tytärammukset ovat pesäpallon kokoisia pyöreitä alumiiniammuksia, jotka lauetessaan sinkoavat sisältään satoja teräshauleja joka suuntaan ympärilleen. Ammusten on tarkoitus tappaa.
Sodanaikaiset ammukset tappavat ja vammauttavat usein myös keski-ikäisiä miehiä, jotka ovat osuneet pommiin kuokkiessaan maata pellollaan.
Seuraavaksi tavallisin räjähdysonnettomuuden syy on tulenkäyttö, joka voi liittyä metsän kaskeamiseen, pellon kulotukseen tai pelkästään nuotion sytyttämiseen maan alla piilossa olevan pommin lähettyvillä.
Laos on maailman pommitetuin maa. Vietnamin sodan aikana Yhdysvaltojen pommikoneet pudottivat Laosiin yli kaksi miljoonaa tonnia ammuksia. Laosia pommitettiin raskaammin kuin Saksaa ja Japania toisen maailmansodan aikana tai mitään muuta maata sen jälkeen.
Vuosina 1964–73 Laosiin tehtiin 580 000 pommituslentoa. Amerikkalaiskoneet lähtivät täydessä pommilastissa Laosiin joka kahdeksas minuutti, vuorokauden ympäri, yhdeksän vuoden ajan.
Pommitusten tarkoituksena oli estää Pohjois-Vietnamin joukkoja käyttämästä Laosin rajan puolella kulkenutta huoltoreittiä asekuljetuksiin Etelä-Vietnamin Vietkong-sisseille.
Suurin osa pommeista oli rypälepommeja, joiden kuori aukeaa ilmassa lennättäen sisällä olevat 600 tytärammusta eri suuntiin useamman jalkapallokentän kokoiselle alueelle.
Vielä tänä päivänä Laosin maisemat muistuttavat paikoitellen golfkenttää, jossa on hiekkaesteitä tasaisin välein. Laosin maaseudun hiekkabunkkerit ovat todellisuudessa amerikkalaispommien räjäyttämiä kuoppia.
Laosiin pudotettiin kaikkiaan 270 miljoonaa tytärpommia ja neljä miljoonaa raskasta lentopommia. Noin joka kolmas tytärammus ei kuitenkaan räjähtänyt maahan osuessaan. Niinpä eri puolilla Laosia on edelleen 80 miljoonaa räjähtämätöntä ammusta vielä 52 vuotta Yhdysvaltojen pommitusten päättymisen jälkeen.
Laosissa ainakin 20 000 ihmistä on kuollut sodan jälkeen maastoon jääneiden pommien vuoksi.
Vuoden 1996 jälkeen Laosissa on onnistuttu paikantamaan ja purkamaan lähes kaksi miljoonaa maastossa ollutta amerikkalaispommia. Silti 18 maakunnasta 14 on edelleen suurelta osin raivaamatta. Viljelykelpoisesta maasta kolmasosa on viljelemättä, sillä alueella on liian vaarallista liikkua.
Tätä tahtia tulee kulumaan ainakin sata vuotta ennen kuin pommit saadaan hävitettyä.
Yhdysvaltojen massiiviset pommitukset Laosissa onnistuttiin pitämään vuosien ajan salassa amerikkalaisilta ja myös muun maailman medialta. Edes Yhdysvaltojen kongressi ei tiennyt pommituksista.
Ho Tši Minhin johtama kommunistihallinto oli vallassa Pohjois-Vietnamissa, ja Etelä-Vietnamissa Vietkong-sissit taistelivat amerikkalaismielistä sotilasjunttaa vastaan. Presidentti Dwight D. Eisenhowerin dominoteorian mukaan Laosin menettäminen kommunisteille tulisi johtamaan kommunistien valtaan koko Kaakkois-Aasiassa.
Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA perusti Laosiin ensin hmong-kansan palkkasotilaista koostuvan armeijan taistelemaan kommunistijoukkoja vastaan, ja pian aloitettiin Laosin ilmapommitukset.
Laosin sodassa kuoli 200 000 ihmistä, suurin osa heistä rypälepommi-iskuissa.
Pommitukset päättyivät, kun Yhdysvaltojen joukot lähtivät Etelä-Vietnamista. Pian sen jälkeen Laosin kommunistisissit syrjäyttivät kuningasvallan ja perustivat maahan sosialistisen hallinnon.
Laos oli sodan jälkeen pitkään sulkeutunut ja köyhä maa, eikä sillä ollut omia resursseja pommien raivaukseen. Maaseudulla tuhannet ihmiset menettivät henkensä tai vammautuivat astuttuaan maan alla tai kasvillisuuden seassa olleiden räjähtämättömien pommien päälle.
Pommien aiheuttama kuolleisuus on vähentynyt valistuskampanjoiden ja etenkin radiossa toistettujen tietoiskujen ansiosta, mutta vieläkin onnettomuuksia tapahtuu viikoittain.
Pommien pahimmin riivaamissa maakunnissa koululaisille opetetaan, kuinka pommien aiheuttamia riskejä voidaan välttää.
Sodanaikaisten ammusten paikantamisesta ja hävittämisestä vastaa valtiollinen pomminraivausyksikkö yhdessä ulkomaisten järjestöjen kanssa, joista osa avustaa myös räjähdyksissä vammautuneiden ihmisten kuntoutuksessa.
Metallinpaljastimia ja rahoitusta paikallisten pommiryhmien palkkoihin on saatu Yhdysvalloista, Japanista, Uudesta-Seelannista ja Norjasta.
Yhdysvaltojen tuki kuitenkin keskeytyi tammikuussa, kun Donald Trump lopetti kehitysyhteistyövirasto USAID:in rahoituksen.
Yhdysvallat alkoi rahoittaa Laosin pomminraivausta kunnolla vasta vuonna 2016, jolloin Barack Obama vieraili Laosissa ensimmäisenä Yhdysvaltojen presidenttinä. Tähän mennessä Yhdysvallat on tukenut Laosin pommien raivausta 355 miljoonalla dollarilla. Vuosina 1964–73 Laosin pommituksiin käytettiin saman verran rahaa joka kuukausi.