Viime vuoden syyskuussa El Salvadorin presidentti Nayib Bukele hämmästytti maailmaa ilmoittamalla, että bitcoin hyväksytään maassa viralliseksi maksuvälineeksi Yhdysvaltain dollarin rinnalle. Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:nkin paheksuma uhkarohkea kokeilu ei ole mennyt aivan putkeen.
Kokeilun perusteita tai päämääriä ei ole julkisesti ilmoitettu, mutta Bukele on kyllä twiitannut aiheesta ahkerasti. Mitään asiakirjaa tai virallista tiedonantoa asiasta ei ole, kertoo taloustieteilijä Tatiana Marroquin.
– Presidentin twiiteistä voidaan kuitenkin päätellä, että tavoitteena oliainakin edistää turismia ja talouden avaamista sekä kohentaa maabrändiä, Marroquin sanoo.
Hallitusta on kritisoitu salailevasta tavasta, jolla bitcoinin käyttöönotto junailtiin. Salaa tehtiin myös muita kansalaisten kannalta tärkeitä päätöksiä, joissa käydään käsiksi valtion varoihin.
– Iso musta viitta peittää hallituksen julkisten varojen käyttöä, Marroquin toteaa.
Harva käyttää
Maan hallitus odotti, että bitcoinin viralliseksi maksuvälineeksi ottaminen vähentäisi pankkijärjestelmän ulkopuolella olevien ihmisten määrää. El Salvadorin väestöstä noin 70 prosentilla ei ole pankkitiliä. Tämän joukon ajateltiin innostuvan digitaalisesta maksamisesta puhelimillaan.
Hallitus loi tätä varten digitaalisen lompakon eli älypuhelinsovelluksen nimeltä Chivo Wallet, jonka lataamisesta sai 30 dollarin bonuksen. Noin neljä miljoonaa ihmistä latasi sovelluksen, mikä on iso osuus noin 6,7 miljoonan väestöstä.
Ei kuitenkaan tiedetä, kuinka moni latasi Chivon vain bonuksen saadakseen: ei ole luotettavaa tietoa, kuinka moni itse asiassa käyttää sovellusta ja minkälaisilla summilla. Hallitus on julistanut bitcoin-maksuliikennettä koskevat tiedot suurelta osin salaisiksi.
On silti selvää, ettei kovin moni käytä sovellusta. Investointikonsulttiyhtiö Renta Asset Managementin johtaja Ricardo Chavarría kertoo, että jotkut yritykset kyllä ottavat sen kautta vastaan maksuja.
Arvon heilahtelu arveluttaa
Bukele haaveili myös, että ulkomailla asuvat elsalvadorilaiset lähettäisivät kotimaahan jääneille sukulaisilleen rahaa bitcoineina. El Salvador saa sukulaisten rahalähetyksinä vuosittain noin seitsemän miljardia dollaria eli 26 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Bukelen mukaan näistä rahansiirroista peritään 400 miljoonaa dollaria välityspalkkioina, jotka Chivoa käyttämällä vältettäisiin.
Viralliset tilastot kertovat, että vuoden 2022 ensimmäisen kvartaalin aikana Chivon kautta kulki vain 1,5 prosenttia ulkomailta tulleista rahalähetyksistä. Kryptovaluutan välttely todennäköisesti johtuu sen arvon ennakoimattomista heilahteluista, viime aikoina lähinnä alaspäin.
– Ihmiset ovat äärimmäisen varovaisia, eivätkä riskeeraa rahojaan huolimatta presidentti Bukelen poliittisesta pääomasta, Chavarria sanoo.
Pientä pizza-yritystä El Zonten rannikkoyhteisössä pyörittävän Maria del Carmen Aguirren, 52, tyttäret kuuluvat epäileväisiin. Tyttäret elävät San Franciscossa Kaliforniassa ja säännöllisesti lähettävät rahaa äidilleen, mutta eivät Chivolla.
– He lähettävät rahaa vain pankin kautta. Heitä pelottaa bitcoinin hinnan lasku, Aguirre selittää.
Kansainvälistä mainetta
Chavarria arvelee, että kryptovaluuttojen talvi on jo lopuillaan. Hän odottaa niiden arvon jälleen nousevan tulevaisuudessa.
Taloustieteilijä Marroquin ei ole yhtä luottavainen, mutta hän on konsultti Chavarrian kanssa yhtä mieltä ainakin siitä, että bitcoin-laki toi El Salvadorin kansainväliseen mediaan kerrankin jonakin muuna kuin väkivaltaisten katujengien kotimaana.
Maan kansainvälisen maineen voi siis sanoa kohentuneen. Myös erityisesti kryptovaluutoista innostuneiden turistien määrä on kasvanut. Nähtäväksi jää, minkälainen vaikutus tällä on turistikohteiden lähistön köyhiin yhteisöihin.
lehti 