Fakta
1. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945
2. Voimakkain elin on turvaneuvosto, jonka pysyviä jäseniä ovat Ranska, Venäjä, Britannia, Yhdysvallat ja Kiina.
3. Suomi pääsi YK:n jäseneksi 1955.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jälleen kiihdyttänyt puheita YK:n ongelmista. Maailmanjärjestö on ollut kyvytön puuttumaan sotaan, koska Venäjä voi turvaneuvoston pysyvänä jäsenmaana kaataa kaikki esitykset veto-oikeudellaan.
YK:n kriisi ei ole mikään uusi asia – sen kyvyttömyydestä on puhuttu 2000-luvulla paljon. Vuonna 2003 Yhdysvallat käytti toki paljon aikaa vakuutellakseen, että Irakilla oli joukkotuhoaseita, jotka oikeuttaisivat hyökkäyksen. Vaikka harva vakuuttui, ei YK pystynyt estämään hyökkäystä. Ylipäätään Yhdysvaltain suhtautuminen YK:hon oli pitkään melko vihamielistä.
Samoin paljon on irvailtu, että esimerkiksi YK:n ihmisoikeusneuvostossa on istunut runsaasti maita, jotka eivät anna ihmisoikeuksille mitään arvoa.
Kaiken kriisipuheen taustalla moni YK:n alainen järjestö jatkaa normaalisti työtään – esimerkiksi ruoka-avun viejänä.
Heikki Aittokoski, toimittaja
En näe hyvää ratkaisua YK:n kriisiin. Nykymuotoisena YK on tunnetusti rampa silloin, kun puhutaan sodan ja rauhan kysymyksistä. Mitenkään muuten ei kai voi ollakaan, kun turvaneuvoston pysyvinä jäsenmaina on kolme demokratiaa ja kaksi diktatuuria.
YK tekee järjestöjensä kautta myös paljon arvokasta työtä. Varmaan tunnetuimpia ja kiistattomimpia esimerkkejä ovat Maailman ruokaohjelma WFP ja lastenapujärjestö Unicef. Ne ovat auttaneet miljoonia tai peräti miljardeja ihmisiä. Jo pelkästään humanitäärisen työn takia kannatan YK:n säilyttämistä.
Konfliktien ratkaisijaksi YK:sta on hyvin harvoin, ja ehkä meidän pitää lakata edes asettamasta maailmanjärjestöön toiveita sillä saralla. YK:n turvaneuvostolla ja yleiskokouksella on jonkinlainen arvo keskustelufoorumina. Vähäinenkin keskustelu on parempi kuin ei keskustelua lainkaan, ja siksi ainakaan minä en kannata nykymuotoisen YK:n lakkauttamista.
Kun kyse on perusarvoista – sodasta ja rauhasta tai vapauksista –, niin ehkä demokratioiden kannattaa edistää niitä omalla yhteistyöllään, ilman sen suurempia järjestörakenteita.
Erkki Tuomioja, poliitikko
Maailman tilaa leimaa voimapolitiikkaan turvautuminen ja nationalismin nousu. Se luonnollisesti kalvaa myös YK:n toimintakykyä. YK:n kriisiin ei ole yhtä taikaratkaisua, vaan kamppailua tuhoisaa nationalismia vastaan on käytävä kaikkialla YK:n pelastamiseksi.
YK:n jäseninä ovat käytännöllisesti katsoen kaikki maailman valtiot. Kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa, on mahdollisimman laaja monenkeskinen yhteistyö ainoa tapa jolla voidaan tehokkaasti vastata ilmastonmuutoksen ja luontokadon kaltaisiin koko ihmiskuntaa koskettaviin eksistentiaalisiin haasteisiin.
Universaalisuus on samalla myös YK:n heikkous siinä, että erilaisten intressien kärjistyessä vastakkaisuuksiksi on etenkin turvaneuvosto toimintakyvytön.
Kaikki eivät YK:ssakaan ole tasa-arvoisia. Sen turvallisuusneuvoston viidellä pysyvällä jäsenelle on veto-oikeus, jolla ne voivat estää YK:n toimintakyvyn kaikista keskeisimmissä sotilaallisen voiman käyttöön liittyvissä kysymyksissä.
Veto-oikeuden poistaminen ei ilman oikeudenhaltijoiden suostumusta ole mahdollista. Siihen realiteettiin on pakko alistua, eikä yhden tai kahden ydinasevallan veto-oikeuden sivuuttaminen välttämättä turvallisuutta edes lisäisi. Turvaneuvoston laajentaminen sekä uusilla pysyvillä jäsenillä (ilman veto-oikeutta) että vaihtuvilla jäsenillä parantaisi kuitenkin sen edustavuutta ja toimintakykyä.
YK:n kymmenet erityisjärjestöt tekevät kuitenkin koko ajan arvokasta ja korvaamatonta työtä ja vaikka niitä on pahimmillaan voinut jäytää jopa korruptio ovat ne viime vuosikymmeninä yleensä parantaneet toimintakykyään.
Teivo Teivainen, professori
Mikä on kriisin määritelmä? Nythän ajattelemme, että se on toimintakyky. Toinen tulokulma on, että YK on kriisissä, koska siltä puuttuu demokraattinen legitimiteetti.
Koko kriisin käsitys – voi miettiä, onko se kriisissä. Oletamme, että YK on kriisissä, koska se ei pysty toimimaan Venäjän aggression suhteen. Miten tästä pääsisi eteenpäin, jos oletetaan, että on ongelma, että yksi turvallisuusneuvoston jäsenmaa voi halvaannuttaa YK:n.
Jos tälle halutaan löytää joku realistinen ratkaisu, yksi osittaisreformi voisi olla siirtää YK:n yleiskokoukselle enemmän toimivaltaa. Sen suuntaan joitakin askelia on otettu ja vielä enemmän esityksiä olemassa. Ehdotukset ovat olleet aika kesyjä.
On iso juridinen ja poliittinen keskustelu, että olisiko mahdollista siirtää merkittävästi enemmän toimivaltaa YK:n yleiskokoukselle turvallisuuskysymyksissä.
Se voisi yhtäältä olla vastaus nykyiseen pattitilanteeseen ja samalla se demokratisoisi YK:ta jäsenmaiden tasa-arvoisella päätöksentekoareenalla. Olkoon se tässä mahdollinen ratkaisu, joka sekä lisäisi toimintakykyä että demokratisoisi YK:ta siinä määrin kuin valtio ja ääni -periaatteen voi olettaa ilmentävän jonkinlaista kansainvälistä demokratiaa.
Fakta
1. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen 1945
2. Voimakkain elin on turvaneuvosto, jonka pysyviä jäseniä ovat Ranska, Venäjä, Britannia, Yhdysvallat ja Kiina.
3. Suomi pääsi YK:n jäseneksi 1955.
lehti 