Koronapandemia paljasti halkeamia Afrikan hauraissa verojen keräysjärjestelmissä. Heikot instituutiot, varsinkin vero- ja tulliviranomaiset ovat haaste Afrikalle, joka menettää miljardeja verotuloja etenkin monikansallisten yhtiöiden verojen välttelyyn.
YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön raportin mukaan Afrikka menetti vuonna 2019 laittomien rahavirtojen kautta 88,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Muihin kehittyviin maihin verrattuna Afrikan valtiot onnistuvat heikosti kotimaisten resurssien hyödyntämisessä. Vuonna 2020 afrikkalaiset valtiot keräsivät veroina keskimäärin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Latinalaisen Amerikan maissa keräysprosentti oli keskimäärin 24 ja Aasian-Tyynenmeren alueen valtioissa 35 prosenttia.
Hallinto vaikuttaa merkittävästi verotuloihin Afrikassa. Hyvä hallinto ja vahvat instituutiot eli laadukas sääntely, laillisuuden turvaaminen ja vähäinen korruptio tehostavat maan kykyä hyödyntää kotimaisia voimavaroja veroja keräämällä. Korruptio vähentää veronmaksuhalukkuutta.
Teknologisia parannuksia ja digitalisointia voisi käyttää korruption ehkäisemiseen lisääntyneen läpinäkyvyyden kautta sekä tehokkuuden parantamiseen. Digitalisointi muuttaa jo afrikkalaisia talouksia monin tavoin. Se on uudistanut kuluttajamaksujärjestelmiä ja auttanut kuluttajia ja liikeyrityksiä säästämään miljardeja välityspalkkiosta sekä lisännyt taloudellista inkluusiota ja taloushallinnon tehokkuutta.
Esimerkiksi mikroluottojärjestelmä M-Shwarin lanseeraus Keniassa on parantanut finanssipalveluiden saatavuutta miljoonille.
Verohallinnon digitoiminen Afrikassa on kuitenkin ollut suhteellisen hidasta. Kansainvälisen valuuttarahaston analyysi osoittaa, että muihin kehittyviin maihin verrattuna Afrikan maat jäävät maailman keskiarvon alapuolelle lähes kaikessa verohallinnon toimintaan liittyvässä, etenkin digitoinnin asteessa.
Digitoinnin vähäisyyden vuoksi koronapandemia heikensi verojenkeruuta Afrikassa, sillä mantereen valtiot eivät voineet kunnolla toimia etänä.
lehti 