Pääministeri Sanna Marin (sd) ja oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kohtasivat perjantaina politiikan toimittajien järjestämässä väittelyssä.
Keskustelu oli poikkeuksellisen viihdyttävää seurattavaa, sillä kumpikin puoluejohtajista pääsi sivaltamaan ja käymään kärkästä debattia. Gallup-johdossa notkuvan kokoomuksen puheenjohtaja soitti samaa vanhaa levyä, eli moitti hallitusta velkaantumisesta. Marin taas haastoi Orpoa ja sanoi kokoomuksen talouspolitiikan tarkoittavan ”veronalennuksia vuorineuvoksille”.
Sekä Marinilla että Orpolla olivat tähtäimessään jo seuraavat hallitusneuvottelut. Seuraavan hallituksen pohjalla spekuloitiin suuntaan ja toiseen.
”Hallituspalikat alkavat jo löytää paikkojaan.”
Viikon suurena uutisena voitaneen pitää sitä, että SDP, vasemmistoliitto ja vihreät kieltäytyivät hallitusyhteistyöstä Riikka Purran perussuomalaisten kanssa. Tämä herätti närää kokoomuksessa ja perussuomalaisissa, vaikka Purra itse oli jo puolitoista vuotta aikaisemmin ilmoittanut, ettei hänen johdollaan PS lähde Marinin johtamien demareiden kanssa hallitukseen.
Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee. Mutta muistellaan nyt kuitenkin, että myös Petteri Orpo oli itse heittämässä perussuomalaisia Sipilän hallituksesta ulos kesällä 2017, kun Jussi Halla-aho oli valittu PS:n puheenjohtajaksi.
Marin perusteli yhteistyön poissulkemista sillä, että perussuomalaisten kanssa on mahdotonta löytää yhteisymmärrystä talouspolitiikasta, työmarkkinoista, ilmastosta ja ympäristöstä. Orpo taasen moitti Marinia siitä, että tämä torjui mahdollisen hallitusyhteistyön merkittävän puolueen kanssa, vaikka yhtäkään ääntä ei ole vielä annettu.
Gallup-kärjessä notkuva kokoomus alkaa jo tuudittautua ajatukseen siitä, että se pääsee muodostamaan seuraavan hallituksen. Yksinään ei kokoomus silti voi hallitusta muodostaa, vaan se tarvitsee kaverikseen joko SDP:n tai perussuomalaiset. Keskustasta tuskin on kokoomushallituksen tukipuolueeksi, vaan kepun eväät alkavat olla syötyjä kahden hallituskauden jälkeen.
Kokoomus haluaa siis kilpailuttaa perussuomalaisia ja demareita keskenään. Se selittää kokoomuksen haluttomuuden sulkea mitään hallitusvaihtoehtoja pois, vaikka PS ja kokoomus ovat täysin eri linjoilla esimerkiksi EU- ja ilmastopolitiikassa.
Jälkimmäisen suhteen Petteri Orpo toisti perjantaina kokoomuksen olevan sitoutunut vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Tavoitteen saavuttaminen on todennäköisesti mahdotonta, jos ympäristöministeriön lakkauttamista kannattavat perussuomalaiset ovat hallituksessa.
Hallituspalikat alkavat joka tapauksessa jo löytää paikkojaan. Nykyisten kannatuslukujen valossa on tunnistettavissa ainakin kolme mahdollista vaihtoehtoa:
Ensimmäinen on kokoomuksen ja SDP:n varaan rakentuva sinipunahallitus, tarvittaessa vihreillä ja RKP:lla terästettynä. Tällainen hallitus jättäisi oppositioon vasemmistoliiton ja perussuomalaiset, mikä altistaisi hallituksen kritiikille sekä oikealta että vasemmalta. Ainakaan SDP ei olisi kotonaan tällaisessa hallituksessa.
Toinen vaihtoehto on kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama oikeistolainen konservatiivihallitus, josta löytynee ministerinsalkku myös Sari Essayah’n kristillisdemokraateille tai jopa itselleen Harry ”Hjallis” Harkimolle. Vaalituloksesta riippuu, riittääkö sekään enemmistöhallituksen muodostamiseen.
Kolmannessa vaihtoehdossa sekä kokoomus että perussuomalaiset pysyvät oppositiossa, ja hallitus rakentuu nykyisen pohjan eli SDP:n, keskustan, vasemmistoliiton, vihreiden ja RKP:n varaan. Tämä vaihtoehto on epätodennäköisin, johtuen keskustan kipuilusta nykyisessä hallituksessa. Sille on kuitenkin kansalaisten tuki ainakin mielipidekyselyiden mukaan. Ylen ja Taloustutkimuksen tammikuun gallupissa hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus oli 51,9 prosenttia.
Ja onpa demaripomo Marin kyselyiden mukaan edelleen suosituin nimi seuraavan hallituksen pääministeriksi.
Muissa uutisissa mainittakoon, että poliittiset nuorisojärjestöt kävivät tällä viikolla omat varjohallitusneuvottelunsa. Jos nuorisopoliitikot saisivat päättää, maahan muodostettaisiin kokoomuksen, SDP:n, keskustan ja RKP:n ”vastuunkannon hallitus”. Eipä sekään vaihtoehto täydeltä mahdottomuudelta tunnu, vaikka hyvin epätodennäköinen onkin.
Kirjoittaja on KU:n politiikan toimittaja.
uutiskirje 
