Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan seuraavan hallituksen on luotava uskottava suunnitelma talouden vakauttamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sopeutus olisi aloitettava vuonna 2024 sen sijaan, että vakauttamista lykättäisiin seuraavan hallituskauden loppuun. Suomen finanssipoliittinen liikkumavara on tärkeä, koska talousnäkymät pysyvät epävarmoina jonkin aikaa, arviointineuvosto katsoo tänään julkaisemassaan vuosiraportissa.
Sopeuttamisessa on tarkasteltava leikkausten ohella myös veronkorotuksia.
Kokoomus ja keskusta ovat torjuneet veronkorotukset osana sopeuttamistoimia. Vasemmistoliiton tiistaina julkaisemassa vaaliohjelmassa ne taas ovat keskeisellä sijalla.
Vasemmistoliiton suurimmat verouudistukset liittyvät pääomatulojen verotukseen. Vasemmistoliitto rajaisi pörssiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoveroetua huomattavasti. Uudistuksen tuottovaikutus on puolueen mukaan noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi puolue ottaisi käyttöön jo viime kesänä esittelemänsä miljonääriveron, joka tuottaisi niin ikään 500 miljoonaa euroa.
Arviointineuvoston mukaan valtiontalouden sopeutussuunnitelman tulee olla asteittainen ja pitkäjänteinen. Jotta velkasuhde saadaan laskemaan, tavoitteena tulisi olla vuositasolla noin 0,4–0,6 prosentin sopeutus suhteessa BKT:hen kahden hallituskauden ajan.
Vaadittava vakauttamisen taso on kunnianhimoinen, siksi leikkausten lisäksi tulee tarkastella myös valtion tuloja, neuvosto toteaa, ja ehdottaa, että hallitus perustaa komitean, jonka tehtävänä on selvittää, miten veropolitiikalla ja valtion menoja priorisoimalla voidaan vakauttaa valtion taloutta kasvun edellytykset huomioiden.
Veroja olisi pitänyt korottaa jo
Tämän kauden kriiseistä arviointineuvosto toteaa, että julkisen talouden pysyvän alijäämän takia ”osa uusista menoista olisi pitänyt rahoittaa leikkaamalla muita julkisia menoja tai korottamalla veroja; esimerkiksi lopettamalla joidenkin tuotteiden verottaminen alemmalla arvonlisäverokannalla, rajoittamalla listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksia ja korottamalla kiinteistöverotusta”.
Näistä listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksesta käytiin kamppailua erityisesti vasemmistoliiton ja keskustan välillä koko tämä vaalikausi. Keskusta esti kaikki muutokset ja aikoo pysyä linjallaan myös seuraavalla kaudella.
Nykyisen hallituksen asettama työllisyystavoite saavutettiin käytännössä vuonna 2022, arviointineuvosto toteaa. Sen mukaan hallituksen työllisyystoimien vaikutukset nähdään pääosin vasta tulevina vuosina. Nyt talouden suotuisa kehitys on ollut keskeinen tekijä työllisyyden paranemisen taustalla. Lisäksi vuoden 2017 eläkeuudistus on vaikuttanut merkittävästi viime vuosien työllisyyteen.
uutiskirje 