Vasemmistoliitto on tänään tiistaina julkaissut ohjelmansa huhtikuun eduskuntavaaleihin. Puolue jatkaa aikaisemmista vaaliohjelmista tutun sloganin käyttöä, ja tämän vuoden ohjelman otsikkona on Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille. Se on myös puolueen virallinen vaalislogan.
Minipalkka lakiin, asuminen halvemmaksi ja investointeja reiluun siirtymään
Vasemmistoliiton vuoden 2023 vaaliohjelman ensimmäiset tavoitteet liittyvät työelämään. Puolue esittää Suomeen lakisääteistä 12 euron minimituntipalkkaa yleissitovien työehtosopimusten rinnalle ja niitä täydentämään. Vasemmistoliiton mukaan minimipalkkaa tarvitaan, jotta pienimmät palkat saadaan nousemaan. Lisäksi suuri joukko työntekijöitä on tällä hetkellä yleissitovien työehtosopimusten luoman suojan ulkopuolella.
Ansiotuloverotukseen ei esitetä kiristyksiä.
Vaaliohjelmassa vasemmistoliitto esittää, että valtion on tuettava teollisuuden reilua siirtymää. Puolueen mukaan uusiutuvaan energiaan perustuva järjestelmä työllistää enemmän kuin nykyinen fossiilitalous. Tällainen reilu siirtymä tulee vaatimaan historiallisia investointeja muun muassa uusiutuvaan energiaan.
Vasemmistoliitto esittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien (TKI) kasvattamista pysyvästi viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kulttuuribudjetin kasvattamista yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ohjelman mukaan Suomessa on lisättävä voittoa tavoittelematonta vuokra-asuntotuotantoa. Kohtuuhintaisilla asunnoilla saadaan painettua myös markkinavuokria alas.
Energiaverkot valtiolle, pankkipalveluita Kelasta
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa vaaditaan, että kansalaisten normaali raha-asioiden hoito tulee mahdollistaa ilman voittoa tekevien liikepankkien asiakkuutta.
Pankkipalvelut voisi järjestää esimerkiksi Kelan kautta. Kela voisi kehittää maksupalvelun, joka mahdollistaisi paitsi tulonsiirron myös palkan maksamisen Kela-tilille ja maksukortin, jonka avulla tilillä olevia varoja voisi käyttää tavaroiden ja palveluiden maksami seksi. Kela voisi myös tarjota tunnistuspalveluita.
Julkisen pankkipalvelun ei tarvitsisi vasemmistoliiton mukaan tuottaa voittoa, vaan se tarjoaisi kohtuulliset korot ja kohtuuhintaisen palvelun.
Sähköverkot vasemmistoliitto kansallistaisi. Vaaliohjelmassa esitetään myös energiantuotannon toteuttamista osittain julkisesti. Puolue esittää myös uusiutuvan energian, erityisesti tuulivoiman sekä aurinkoenergian tuotantoa lisättäväksi niin, että Suomesta tulisi energiaomavarainen. Puolueen mukaan olemassa olevia ydinvoimaloita tulee hyödyntää koko käyttöiän osalta ja turvallisuusvaatimukset täyttävien pienydinreaktoreiden käyttöönottoa on selvitettävä.
Vaaliohjelmassa vaaditaan, että Suomen tulee edistää puhdasta vetyä hyödyntävää, Suomeen sijoittuvaa teollisuutta. Esteet tuulivoiman rakentamiselle Itä-Suomessa on vasemmistoliiton mukaan poistettava ja turpeen käytön alasajoa jatkettava.
Investointeja koulutukseen ja soteen
Vasemmistoliitto esittää seuraavan vaalikauden aikana mittavia investointeja koulutukseen. Puolue korjaisi peruskoulujen oppimisen tukea pienentämällä ryhmäkokoja, ottamalla käyttöön erityisopettajamitoituksen ja vahvistamalla oppilaiden oikeutta pienryhmäopetukseen.
Vasemmistoliitto esittää myös siirtymistä kohti 3+1-mallia ryhmäkokosääntelyssä. Se tarkoittaa, että päiväkoteihin ja ryhmiin palkataan lisää lastenhoitajia, avustajia ja erityisopettajia helpottamaan henkilöstöpulaa. Pitkällä aikavälillä puolue ehdottaa siirtymistä ryhmäkohtaiseen suhdelukutarkasteluun.
Vaaliohjelmassa esitetään myös varhaiskasvatusalalle on laajaa palkkaohjelmaa alan houkuttelevuuden turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen ammattilaisten koulutuksen aloituspaikkoja tulee vasemmistoliiton mukaan lisätä.
Sote-alan työvoimapulaa vasemmistoliitto ratkaisisi parantamalla alan palkkausta ja työehtoja sekä lisäämällä alan koulutusten aloituspaikkoja. Vasemmistoliitto turvaisi hyvinvointialueiden rahoituksen säätämällä hyvinvointialueiden verotusoikeudesta. Vasemmistoliiton mukaan julkista palvelutuotantoa on lisättävä ja kiellettävä voitontavoittelu vanhus- ja vammaispalveluissa.
Tästä rahat
Vasemmistoliitto katsoo valtiontalouden sopeuttamistarpeeksi kolme miljardia euroa vuodessa. Lisäksi vaaliohjelmassa esitetään yhteensä 1,5 miljardin lisämenoja valtiolle. Täten vasemmistoliiton ehdotus taloutta tasapainottavien toimien suuruusluokaksi on 4,5 miljardia euroa.
Vaaliohjelmassa esitetyt sopeutukset koostuvat verouudistuksista 2,5 miljardin edestä, menosäästöistä 0,5 miljardin edestä sekä 1,5 miljardia työllisyyden ja tuottavuuden parantumisen kautta.
Vasemmistoliitto kiristäisi fossiilisen energian verotusta. Samalla puolue esittää käyttöön otettavaksi niin sanottua kompensaatio- tai hiiliosinkomallia, jossa osa verokertymästä palautetaan kansalaisille progressiivisesti siten, että palautus on suurin heillä, joille verotuksen kiristys aiheuttaa suurinta haittaa. Tällaisella palautusmallilla saavutetaan haluttu ympäristöohjaus verotuksen oikeudenmukaisuudesta tinkimättä.
Suurimmat verouudistukset liittyvät pääomatulojen verotukseen. Vasemmistoliitto rajaisi pörssiin listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoveroetua huomattavasti. Uudistuksen tuottovaikutus on puolueen mukaan noin 500 miljoonaa euroa. Lisäksi puolue ottaisi käyttöön jo viime kesänä esittelemänsä miljonääriveron, joka tuottaisi niin ikään 500 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa ehdotetaan myös ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdeveron käyttöönottoa. Tällaiselle verolle asetetaan tuottotavoitteeksi 250 miljoonaa euroa. Vasemmistoliitto ehdottaa myös yhteisöveron korotusta kahdella prosenttiyksiköllä.
Vasemmistoliiton tavoitteena on lisätä progressiota ja kiristää omaisuuksien verotusta. Ansiotuloverotukseen ei esitetä kiristyksiä.
Ohjelmassa kuitenkin korostetaan talouspolitiikan suhdanneperustaisuutta: korkeasuhdanteen vallitessa verojen kiristäminen voi olla paikallaan, mutta taantumassa veronkevennyksillä voidaan tukea varsinkin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa ja ylläpitää kulutuskysyntää.
uutiskirje 