Kirjailija Sara Al Husaini kirjoitti KU:lle esseen, jossa kävi läpi viime päivien ”huivikeskustelua”. Hän otti rohkeasti kantaa siveyssääntöjä vastaan puolustaen tyttöjen ja naisten oikeuksia ja moitti feministejä hiljaisuudesta aiheen ympärillä.
Al Husainilla on aiheesta omakohtaistakin kokemusta – hän on kirjoittanut omaan elämäänsä perustuvan romaanin Huono tyttö (Like 2023), jossa kertoo muun muassa, miten pakeni pakkoavioliitosta. Kunniaväkivallasta hän on puhunut aiemmin myös KU:n haastattelussa.
Tapahtui jotain erikoista. Valtiovarainministeri Riikka Purra jakoi X:ssä kuvan esseen otsikosta saatteella, josta käy ilmi, ettei hän ole lukenut koko tekstiä eikä mitä ilmeisimmin ole ymmärtänyt myöskään lukemaansa otsikkoa. Mitenkään muuten reaktiota on mahdotonta selittää – ellei Purra sitten ole yllättäen alkanut puolustamaan siveyssääntöjä, kun kerran Al Husaini vasemmiston lehdessä niitä vastustaa. ”Sattuu päähän tämä otsikko ja maailma sen takana”, Purra kirjoittaa.
Jos KU:ssa toimisimme kuten populistisemmissa julkaisuissa toimitaan, otsikoisimme tämän kolumnin ”Täyskäännös – Riikka Purra puolustaa islamin siveyssääntöjä”, minkä käsityksen Purran saatteesta todella saa, ellei sitä lue huomattavan myötäsukaisesti. Mutta koska olemme vakavasti sitoutuneet journalistin ohjeisiin ja alamme eettiseen normistoon muutenkin, emme otsikoi.
Al Husainin esseen otsikko kuului ”Olisiko burkakielto pelkkää länsimaista kolonialismia? – Tasa-arvo kuuluu myös rodullistetuille naisille”. Elämässään enemmän kuin yhden kirjan lukenut täysivaltainen ihminen ymmärtää siinä esitettävän niin sanotun retorisen kysymyksen, johon vastaus on tietenkin implisiittinen ei. Ei, burkakielto ei olisi pelkkää länsimaista kolonialismia, vastaa Al Husaini esseessään ja kertoo, että sitä ajaa myös osa Lähi-idän feministeistä.
Fennomaanien projekti perustui vielä kovin toisenlaiselle ajatukselle.
Tämä sinänsä vähäpätöinen ministeritason kompurointi kertoo laajemmasta huolestuttavasta ilmiöstä, nimittäin lukutaidon heikkenemisestä. Kirjoitin aiemmin tänä vuonna kolumnin siitä, miten nuorten vähäistä kiinnostusta lukemiseen on turha päivitellä yhteiskunnassa, joka ihannoi tyhmyyttä ja palkitsee siitä.
Populistioikeistolle sivistys on vihollinen. Taitaa se sitä olla oikeistolle laajemminkin, mitä tämän hallituksen toimintaa katselee. Vain yhtenä esimerkkinä, tämä hallitus nosti kirjojen arvonlisäveron 14 prosenttiin, kun se esimerkiksi Norjassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa on nolla prosenttia. Vaikkapa Ruotsissa, Ranskassa ja Saksassa verokanta on 5–7 prosentissa, mikä vastaa kirjojen keskimääräistä verotusta Euroopassa. Hallitus on myös vastoin lupauksiaan leikannut niin perusopetuksesta kuin korkeakouluiltakin.
Kukaan meistä ei ole immuuni lauman mukana öyhöttämiselle.
Sikäli kun sivistysporvari ei ole taruolento, sitä toivoisi, että hekin sanoisivat ja tekisivät jotain aikana, jona kansakuntaa yritetään oikein urakalla tyhmentää. Ainakin fennomaanien projekti perustui vielä kovin toisenlaiselle ajatukselle: ajatukselle siitä, että ilman elävää kieltä ja kulttuuria ei ole kansaakaan. Vaan eipä tunnu perussuomalaisia suomalainen kulttuuri ja sitä myöten kansa paljoa kiinnostavan. Kertoohan siitä jo sekin, miten Yle paikallistoimituksineen on heille yhtä suuri vihollinen kuin parhaillekin putinisteille.
Tasapuolisuuden nimissä on myönnettävä, että sivistyksen ja lukutaidon rapautuminen sekä yleisemmin järjenkäytön laiskuus ei toki rajoitu vain oikeistoon. Kukaan meistä ei ole immuuni lauman mukana öyhöttämiselle ja sille, että lukee ja kuuntelee vain omaa maailmankuvaa vahvistavia ajatuksia. Ei vasemmallakaan vasemmistolaista maailmankuvaa haastavista ajatuksista varsinaisesti palkita.
Mutta montako oikeistolaista maailmankuvaa haastavaa ulostuloa olette nähneet oikeiston parista?
Se siitä lasten ja naisten oikeuksien puolustamisesta sitten.
Purran käsittämättömälle saatteelle jää vielä yksi ilmiselvä selitys: Purra kyllä itse ymmärsi ja luki jutun, mutta päätti maalittaa yksittäisen kirjailijan yli 91 000 seuraajalleen luottaen siihen, etteivät hänen kannattajansa tule koskaan lukemaan juttua otsikkoa pidemmälle, eivätkä ymmärrä lukemaansa otsikkoakaan. Sitä paitsi asioiden päälaelleen kääntäminen on kikka suoraan perussuomalaisten pelikirjasta, faktoista viis.
Kommenttikentän perusteella valtaosalle Purran kehystys näyttääkin menneen läpi. Hän todella tuntee kannattajansa.
Joka tapauksessa tilanne on nyt se, että Purralla ei näytä olevan mitään sitä vastaan, että hänen kannattajilleen jää käsitys Sara Al Husainista siveyssääntöjen puolustajana, ei vastustajana, jollainen hän todellisuudessa on. Käytännössä hän siis hyökkää koko ministerin arvovallallaan ja liki sadan tuhannen seuraajan tilillään vastaan kirjailijaa, joka rohkenee siveyssääntöjä vastustaa – vain, koska tämä ei tee sitä tavalla, joka edistää perussuomalaisten agendaa. Yksinkertaisempikin ymmärtää, mitä tästä Al Husainille seuraa.
Se siitä lasten ja naisten oikeuksien puolustamisesta sitten.
Juttua päivitetty 19.8. kello 14.45: Lisätty oikeusministeri Leena Meren (ps.) kommentti. Hän osallistui myös keskusteluun X:ssä:
uutiskirje 
