Valtiontalouden tarkastusviraston eli VTV:n raportti on kehno ja viraston pitäisi oikaista virheensä. Tätä mieltä on Kalevi Sorsa säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Hän tarkastelee raporttia säätiön Veropolitiikkablogissa.
VTV julkaisi viime viikon keskiviikkona raportin, joka tarkasteli valtion budjetin menolisäyksiä koronapandemian aikana. Raportti herätti runsaasti keskustelua, VTV nostettua tiedotteensa kärkeen arvion edellisen Marinin hallituksen rahankäytöstä.
Raportti arvioi Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuriksi, neljässä vuodessa noin 41 miljardiksi euroksi.
”Raportti ei edes tutki hallituksen tekemiä menolisäyksiä.”
VTV:n mukaan ”menoja kasvatettiin pysyvästi koronan varjolla”. Tieto oli keskiviikon ykkösuutinen kaikissa medioissa, ja sen tuloksia komppasivat niin pääministeri Petteri Orpo (kok.) kuin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.).
”Mittava virhe”
Keskustelu kääntyi seuraavana päivänä itse raporttiin, kun selvisi, että viraston esittämät luvut hallituksen menolisäyksistä olivat useita miljardeja pielessä.
Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä tyrmäsi VTV:n arviot Helsingin Sanomissa. Niemelän mukaan VTV:n esittämistä hallituskauden 41 miljardin lisämenoista vain murto-osa johtui hallituksen päätöksistä ja Rinteen–Marinin hallitus kasvatti vuositasolla pysyviä menoja noin 3 miljardilla eurolla VTV:n arvioiman 11 miljardin sijaan.
– Ero VM:n ja VTV:n laskelmissa oli siis valtava: yhteensä kymmeniä miljardeja ja vuositasollakin kahdeksan miljardia, Finér toteaa.
Hänen mielestään VTV on tehnyt mittavan virheen, mutta VTV kuitenkin tiedotti seisovansa raportin takana.
Finérin mukaan VTV:n raportin johtopäätökset eivät perustu raportin sisältöön.
Hän huomauttaa raportin väittävän, että menolisäykset kohdentuivat valtaosin muuhun kuin koronakriisiin ja jäivät enimmäkseen pysyviksi. Vuositason pysyvien menolisäysten määräksi VTV arvioi noin 11 miljardia euroa.
Finér arvioi, että raportin pääväitteet menevät metsään.
”Korona ei suinkaan ollut hallituskauden ainoa kansainvälinen kriisi.”
– Raportti ei edes tutki hallituksen ”tekemiä” menolisäyksiä, joilla tarkoitetaan tavallisesti hallitusten päätöksistä suoraan johtuvia lisämenoja. Tässä tapauksessa olisi siis pitänyt eritellä budjetista Rinteen–Marinin hallituksen päätösten vaikutukset, hän kirjoittaa.
– Niiden sijaan VTV tarkasteli muutoksia budjettimenojen kokonaistasossa. Nämä muutokset sisältävät hallituksen päätösten ohella paljon muitakin lisämenoja, kuten hintatason noususta johtuneita lisämenoja. Laskelmaan oli siis ynnätty miljardikaupalla menoja, jotka eivät johtuneet hallituksen päätöksistä.
”Kummallista kritiikkiä”
Finér painottaa sitä, että valtiovarainministeriön arvion mukaan VTV:n luvut pysyvistä menolisäyksistä olivat vuositasolla 8 miljardilla eurolla pielessä. VTV vastasi tähän toteamalla, että ”raporttimme yhteenvedon muotoiluista voi tosiaan saada virheellisen käsityksen, että 3,9 prosentin kasvu menojen suhteessa bkt:hen johtuisi vain menolisäyksistä, vaikka näin ei ole. Kyseinen luku pitää sisällään myös automaattiset menojen muutokset.”
– Samasta syystä myös raportin toinen pääväite menee metsään. Kun raportti ei erittele hallituksen päättämiä menonlisäyksiä, se ei myöskään kerro mitään siitä, jäivätkö nämä menonlisäykset pysyviksi. Raportin aineisto ei tarkalleen ottaen edes kuvaa sitä, mitkä siinä käsitellyistä menoista jäävät pysyviksi, sillä raportin tarkastelujakso päättyy jo vuoteen 2024, Finér kirjoittaa.
Hän toteaa myös, että VTV:n raportin pohjalta ei voi tehdä johtopäätöksiä koronaelvytyksen onnistumisesta
– On ylipäänsä omituista, että VTV kritisoi Rinteen–Marinin hallitusta menojen lisäämisestä muuhunkin kuin koronakriisiin. Korona ei suinkaan ollut hallituskauden ainoa kansainvälinen kriisi, joka aiheutti lisämenoja hallitusohjelmassa sovittujen päälle. Hallituskauden lopulla rahaa tarvittiin muun muassa energiakriisiin, puolustukseen ja Ukrainan tukemiseen, hän arvioi.
– VTV:n raportissa ei perustella, miksi vain koronakriisiin olisi kannattanut käyttää julkisia varoja. Kritiikki on vielä kummallisempaa, kun huomioidaan, ettei raportissa edes yritetä arvioida koronaelvytyksen tai muidenkaan menolisäysten hyötyjä ja haittoja.
Laskelmat oikein?
Finér ihmettelee sitä, että VTV ei ole Ilmeisestä virheestä huolimatta oikaissut tiedotettaan.
– Sen mukaan raportin ”laskelmat itsessään ovat oikein”. Jonkin laskelman oikein oleminen on kuitenkin laiha lohtu, jos siitä julkisuuteen kerrotut johtopäätökset ovat pielessä, hän sanoo.
– Raportin perimmäinen ongelma on, että on epäselvää, mistä sen laskelmien tulokset oikeastaan kertovat, vai kertovatko ne mistään. VTV ei ole jälkikäteenkään pystynyt avaamaan asiaa. Hienoinkaan tilastotieteellinen laskentamalli ei pelasta, jos aineisto ei kuvaa tutkittavaa asiaa.
uutiskirje 