Suomen perusturvan taso on edelleen liian alhainen ja se rikkoo kansainvälisiä sopimuksia. Näin toteaa Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea tänään julkistetussa vastauksessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemään kanteluun.
Suomi sai moitteet Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksien rikkomisesta nyt jo kolmannen kerran.
Euroopan neuvoston alainen sosiaalisten oikeuksien komitea katsoo, että Suomen perusturvaetuudet sairauden, vanhemmuuden, kuntoutuksen tai työttömyyden ajalta eivät tasoltaan vastaa Suomen ratifioimaa uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan määräyksiä. Ne todettiin minimimääriltään liian alhaisiksi samoin kuin sosiaaliavustuksiin kuuluvat toimeentulotuen perusosa ja työmarkkinatuki.
Aiemmin komitea päätyi samaan johtopäätökseen vastatessaan Suomen sosiaalioikeudellisen seuran tekemiin kanteluihin vuosina 2015 ja 2017. Myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien komitea on vuodesta 2014 lähtien toistuvasti kehottanut Suomea varmistamaan, että sosiaaliturva kattaa ihmisten todelliset elinkustannukset.
– YK:n ja Euroopan neuvoston huomautukset eivät kuitenkaan ole saaneet riittävää huomiota eivätkä poliitikot ole heränneet epäkohdan poistamiseen. Nykyinen hallitus on korottanut perusturvaetuuksia, mutta niiden taso on edelleen liian matala. Seuraavalla hallituksella tulee olemaan paljon tehtävää tämän epäkohdan korjaamisessa, sanoo Suomen sosiaalioikeudellisen seuran puheenjohtaja Yrjö Mattila.
– Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston uudistettuun sosiaaliseen peruskirjaan eduskunnan säätämällä lailla ja ilmoittanut Euroopan neuvostolle noudattavansa peruskirjan sosiaaliturvaa ja sosiaaliavustuksia koskevia artikloja. Komitean päätös osoittaa, että näin ei ole tapahtunut. Pidämme tärkeänä, että nyt saatu kolmas komitean päätös johtaa viimein käytännön toimenpiteisiin. Tämä tulee olemaan tulevan hallituksen keskeinen tehtävä, Mattila lisää.
Kriisit lisänneet ahdinkoa
Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin painottaa, että sosiaalietuudet ovat usein tärkein tai ainoa tulonlähde heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Nykyhallitus on tehnyt jonkin verran korotuksia etuuksiin, mutta yleisestä maailmantilanteesta johtuva elinkustannusten viimeaikainen raju nousu on tuonut uusia toimeentulo-ongelmia ja kriisiyttänyt ihmisten elämää.
– Katsomme kansalaistoimintaan pohjautuvassa verkostossamme, että Suomen valtion on otettava tosissaan saamansa huomautukset. Sosiaaliturvaa ja etuusjärjestelmiä on kehitettävä siten, että pienituloisten ja köyhyyttä kokevien kansalaisten ei tarvitsisi tukeutua viimesijaiseen etuuteen toimeentulotukeen, sanoo Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN-Finin puheenjohtaja Leena Valkonen.
uutiskirje 
