Nuorten oleskelusta kaupunkitilassa on viime vuosina puhuttu varsin kielteiseen sävyyn. Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen ei säästele sanojaan, mitä tulee yhteiskunnan suhtautumisessa lapsiin yleensä.
– Julkinen keskustelu on aikamoista. Puhutaan S2-lapsista ja katujengeistä. Kaikki paha tässä maassa sijoitetaan lasten harteille, vaikka meidän pitäisi olla helkutin kiitollisia jokaikisestä lapsesta, joka täällä on, ja tehdä kaikkemme, että heillä olisi hyvä olla.
Nuorilla on kuitenkin oikeus olla kaupunkitilassa myös joutilaina, muistuttaa Nuorisotutkimusverkosto tuoreessa tutkimuksessaan Nuoruus korona-ajan kaupungissa – Tutkimus nuorten vapaa-ajasta, jalkautuvasta nuorisotyöstä ja huolikasaumista.
Nuoret tarvitsevat joutilasta aikaa
Nuorisotutkimusverkoston mukaan ”hengailu, joutilaisuus ja vapaa, aikatauluttamaton oleminen” ovat tärkeitä tekijöitä nuorten hyvinvoinnille. Aikuisen näkökulmasta turha ajanhukka voi olla nuorelle hyvin arvokasta ja tärkeää ajankäyttöä.
Nuorisotutkimusverkoston tutkimushanke Nuorten paikkataju ja huolet koronan aikakaudella ja sen jälkeen (2021–2023) tuotti tietoa siitä, millaisia toiveita, tarpeita ja huolia nuorilla liittyy kaupunkiympäristöön.
Julkinen keskustelu on aikamoista, puhutaan S2-lapsista ja katujengeistä.
– Korona-aikana aikuisyhteiskunnan tiukentunut suhtautuminen nuorten ryhmittymiin on purettava ja tunnistettava vertaisten kanssa oleskelemisen tärkeys, sanoo yksi tutkimushankkeen johtajista, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusprofessori Sofia Laine.
Tutkimus on toteutettu yhteistyössä Nuorisotutkimusverkoston, pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Tampereen kaupungin kanssa.
Ryhmässä liikkuminen tuo turvaa
Tutkimushankkeessa muistutetaan nuorten liikkuvan ryhmissä myös turvallisuussyistä. Ryhmä suojaa vihapuheelta, päällekäynneiltä ja seksuaaliselta häirinnältä, jotka ovat arkipäivää monille nuorille julkisissa tiloissa.
Nuorten kohtaamista ongelmista ei useinkaan tunnuta olevan niin huolissaan kuin siitä, mitä ongelmia he mahdollisesti muille aiheuttavat.
Elina Pekkarisen mukaan puhe lapsista ja nuorista on nykyisin kovin ongelmapainotteista.
– Väsyneet ammattilaisetkin kokevat lapset koko ajan vain kamalampina. Varmaan koulussakin olisi parempi olla, kun ei olisi lapsia ollenkaan.
Lasten oikeudet ärsyttävät monia
Pekkarinen kertoo hämmästyneensä myös siitä, miten paljon vihapalautetta virassaan saa. Ei siis itsensä vuoksi, vaan miten lasten asioiden ajaminen voi suututtaa niin monia.
– Saatetaan tulla ihan suoraankin sanomaan, että aina sinä olet vain niitä lasten oikeuksia ajamassa.
Pekkarinen arvelee, että monen kohdalla kysymys voi olla myös omasta vaille jäämisestä. Tai siitä, että kun kaikki ovat olleet lapsia, kokee jokainen olevansa lapsuuden asiantuntija.
– Ehkä siinä voi olla mukana myös pelkoa siitä, että kun järjestelmä on rikki, saako itse hoivaa vanhana. Siitä seuraa hirveän kova asenne lapsia kohtaan. Pitäisi olla valmis ja sopia muottiin jo synnytyslaitoksella.
Pidempi juttu lastensuojelusta ilmestyy KU:ssa 11.4.
uutiskirje 
