Tutkijat ovat havainneet, että aiempaa halvemmat ja paremmin saatavilla olevat verikoemenetelmät voivat parantaa kroonista B-hepatiittia sairastavien afrikkalaisten hoitoa.
Nature -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa Afrikan B-hepatiittiyhteistyöverkoston tutkijat suosittelevat nykyisten maailman terveysjärjestö WHO:n B-hepatiittihoitosuositusten uudistamista.
– Afrikassa työskentelevät lääkärit ovat toistuvasti raportoineet, että vain hyvin harvat afrikkalaiset potilaat pääsevät hoitoon WHO:n nykyisten suositusten puitteissa, tutkimusjohtaja Asgeir Johannessen kertoo.
– Afrikkalaisen datan puute on ollut iso haaste. Me käytimme afrikkalaisilta potilailta kerättyä dataa afrikkalaisten hoitosuositusten pohjaksi.
WHO:n ohjeistus ei istu Afrikkaan
Afrikka on kroonisen B-hepatiitin pahimpia esiintymisalueita. Ajoissa aloitettu hoito vähentää infektiosta aiheutuvia komplikaatioita, mutta WHO:n nykyisten suositusten mukaan Saharan eteläpuoleisen Afrikan potilaat tunnistetaan vasta, kun pitkälle kehittyneen maksavaurion oireet ovat jo havaittavissa.
WHO:n nykyisen ohjeistuksen hyödyllisyyttä vähentää Saharan eteläpuoleisen Afrikan resurssipula, jota ohjeistus ei ota huomioon. Lisäksi se pohjautuu yhdysvaltalaiseen tutkimukseen, jossa potilaat olivat yleisesti huomattavasti vanhempia kuin afrikkalaiset sairastuneet.
– Olemme jakaneet tutkimustuloksemme WHO:n ja Afrikan tautikontrollikeskuksen kanssa. Uskomme, että ne innoittavat laatimaan ensimmäisen afrikkalaisen B-hepatiitin hoitosuosituksen. Afrikka on juuri nyt B-hepatiittiepidemian globaali keskus. Kaksi kolmesta uudesta tartunnasta tapahtuu Afrikan mantereella, Johannessen sanoo.
Keskenään erilaisia järjestelmiä
Malawilainen yhteisö- ja ympäristöterveyden professori Adamson Muula kiittää tutkimusta, joskin huomauttaa eräästä puutteesta lähestymistavassa. Tuloksia tulkitaan ikään kuin Afrikka olisi yksi, yhtenäinen paikka.
– Afrikkalaiset terveydenhoitojärjestelmät voivat olla keskenään hyvin erilaisia jopa saman maan sisällä. Jotkut kestävät vertailun kehittyneiden maiden vastaavien järjestelmien kanssa, toiset ovat kehitysmaatasoa. Tutkimustulokset soveltuvat paremmin vähemmän hienostuneisiin terveysjärjestelmiin, Muula huomauttaa.
– Tutkimus ei vielä itsessään vahvista terveysjärjestelmiä, mutta tällaiset tutkimukset antavat päätöksentekijöille sytykkeitä tehdä oikeita päätöksiä. Silti meidän ei kannata jäädä odottelemaan päätöksiä, sillä siinä saattaa kulua loppuelämä. On tullut yhteisöryhmien aika työskennellä yhdessä vastuunkantajien kanssa, jotta B-hepatiitti lakkaisi olemasta ylenkatsottu trooppinen tauti.
uutiskirje 
