Perussuomalaisten takinkääntö kiky-maksuissa herätti sak:laisen ay-liikkeen vaalikamppailun viime hetkillä kysymään puolueen muistakin työelämäkannoista. Nyt on saatava vastauksia, vaatii SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
– Liittojen jäsenillä ja äänestäjillä ylipäätään on oltava tieto puolueiden keskeisistä kannoista ennen varsinaista vaalipäivää.
Eloranta muistuttaa, että perussuomalaiset ovat antaneet muitakin lupauksia kuin kiky-maksut.
– Palkansaajat painivat toimeentulo-ongelmien kanssa, koska hinnat ja korot ovat nousseet. Kiky-maksujen siirto vahvistaisi erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa. Perussuomalaisten vaalilupaus asiasta ei pitänytkään paikkaansa, hän sanoo.
– Perussuomalaisten vastaus kiky-maksuun ei pitänyt paikkaansa. Nyt ammattiliittojen jäsenillä on huoli ja epävarmuus muiden annettujen lupauksien suhteen. Merkittävin on varmasti kysymys siitä, tuleeko uusi työntekijöiden elämää kurjistava kilpailukykysopimus?
Ammattiliittojen epävarmuutta lisää se, että perussuomalaisilla ei ole eduskuntavaaliohjelmaa. Puheenjohtaja Riikka Purra ei puolestaan ole vastannut liittojen tiedusteluihin.
Eloranta muistuttaa, että perussuomalaiset ei ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kertonut äänestäjille mitä tuleman piti. Puolue oli hallituksessa, joka heikensi lukuisia työntekijöiden turvaksi säädettyjä oikeuksia, kuten irtisanomissuojaa ja työttömyysturvaa.
Eilen Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen kertoi julkisuuteen kysyneensä sähköpostitse Purralta, aikovatko perussuomalaiset leikata sunnuntailisää. PAMin jäsenille lisät ovat merkittävä osa palkkaa eli tieto puolueen kannasta asiaan on tärkeä saada ennen varsinaista vaalipäivää.
Kääntyykö takki yleissitovuudessakin?
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT kysyy, onko perussuomalaisilta luvassa lisää ikäviä yllätyksiä.
Perussuomalaiset ovat peukuttaneet SAK:n kyselyssä kiky-maksujen palauttamisen lisäksi myös työehtosopimusten yleissitovuuden puolesta. AKT kysyy, perustuuko tämäkin vain väärinkäsitykseen, vai ovatko perussuomalaiset tässäkin lähdössä Kokoomuksen kelkkaan. Kokoomus on kertonut pitkään, että se haluaa romuttaa työsopimusten yleissitovuuden.
– Riikka Purra, ovatko perussuomalaiset sanojensa mittaisia vai ovatko he yhdessä kokoomuksen kanssa ajamassa yleissitovuutta alas? kysyy AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
Yleissitovuuden alasajo tarkoittaisi tavallisille työntekijöille sekä työehtojen että toimeentulon merkittävää heikkenemistä.
Yleissitovuudella on aivan keskeinen merkitys työlainsäädännön täydentäjänä. Siitä luopuminen tarkoittaisi myös yleisistä palkankorotuksista luopumista. Yleissitovuuden myötä kaikilla pienilläkin työpaikoilla palkat ja työehdot paranevat sekä parantavat ostovoimaa.
Myös aluehallintoviranomaisten mahdollisuus valvoa palkkausta ja työehtoja perustuu työehtosopimusten yleissitovuuteen. Ilman yleissitovia sopimuksia ei ole mahdollista esimerkiksi toteuttaa kesäkuun alussa voimaan astuvaa valvontalain muutosta, jossa juuri parannettiin keinoja valvoa alipalkkausta.
– Pitäisikö yleissitovuutta nyt heikentämisen sijaan vahvistaa? Työntekijöitä ja myös yrittäjien kilpailukykyä turvaisi, mikäli suurin työehtosopimus olisi aina yleissitova, Kokko sanoo.
Tuetteko yhä julkista perusterveydenhuoltoa?
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on puolestaan kysyy, mikä on perussuomalaisten kanta perusterveydenhuollon järjestämiseen jatkossa.
– Puolueen täydellinen takinkääntö työntekijöitä kurittavassa kiky-sopimuksessa harmittaa meitä. Perussuomalaiset kertoi noin kuukausi takaperin olevansa valmis kiky-maksujen palauttamiseen työnantajien maksettaviksi, mutta on nyt perunut tämän kädenojennuksen työntekijöille ja haluaa työntekijöiden edelleen maksavan ylimääräisiä maksuja.
– Haluan kysyä perussuomalaisilta, oletteko te yhä puolustamassa julkisia palveluita perusterveydenhuollossa vai onko teidän kantanne muuttunut tässäkin asiassa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
Hän toivoo, että kiky-kannassa oli kyse aidosta erehdyksestä eikä vaikkapa kassakaappisopimuksesta työnantajia lähellä olevien tahojen kanssa.
Kaikki puolueet vastasivat kyllä, kun SAK ja sen jäsenliitot kysyivät kahdeksalta suurimmalta puolueelta, pitäisikö perusterveydenhuollon on tulevaisuudessakin oltava julkinen, verorahoilla tuotettu palvelu.
Voivatko työntekijät luottaa perussuomalaisten lupaukseen olla koskematta lakko-oikeuteen?
– Kun perussuomalaisten kanta kiky-maksujen siirtoon ei pitänytkään paikkaansa, voivatko äänestäjät luottaa perussuomalaisten lupaukseen olla koskematta työntekijöiden lakko-oikeuteen tai muihin perussuomalaisten työelämäkantoihin, kysyy Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.
SAK ja ammattiliitot vaativat, että seuraavan hallituksen on turvattava työntekijöiden lakko-oikeus vähintään nykyisellä tasolla. Kuntonen toivoo, että myös perussuomalaiset on sitoutunut tähän.
– Lakko-oikeus on perusoikeus ja työntekijöille erittäin tärkeä asia. Lakko on työntekijöille aina viimeinen keino, jos sopua ei muuten synny. Suomalaiset ammattiliitot myös käyttävät lakko-oikeutta vastuullisesti, Kuntonen korostaa.
Työnantajapuoli haluaa rajoittaa lakko-oikeutta, esimerkiksi rajaamalla oikeuden poliittisiin työtaisteluihin työntekijöiden vapaa-ajalle tai rajaamalla oikeutta tukilakkoihin.
lehti 