Zimbabwen tämän vuoden vaalit paljastivat, että naisia syrjitään niin poliittisten puolueiden kuin hallinnonkin tasolla. Kehityssuunta ei näytä kääntyneen parempaan, päinvastoin.
Zimbabwessa järjestettiin elokuun lopulla presidentin-, parlamentti- ja paikallisvaalit. Parlamenttiin pyrki 70 naista, kun miesehdokkaita parlamentin eli kansalliskokouksen 210 vapaalle paikalle oli 637. Valituksi tuli vain 22 naista. Edellisissä vaaleissa vuonna 2018 parlamenttiin pääsi 25 naista.
Naispäättäjien lukumäärät Zimbabwessa jäävät kauas Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) vuonna 1997 asettamasta 30 prosentin vähimmäisosuudesta.
Poliittisen tahdon puutostila
– Poliittisilla johtajilla ei ole poliittista tahtoa edistää sukupuolten tasa-arvoa, Sitabile Dewa toteaa.
Dewa johtaa naisten tasavertaista poliittista osallistumista tukevaa järjestöä Women’s Academy for Leadership and Political Excellence (WALPE).
– Zimbabwen politiikan maailmaa luonnehtii väkivalta, patriarkaalisuus, pelko, häirintä ja naisten syrjäyttäminen vaaliprosesseista. Ne ovat tärkeimpiä esteitä naisten nousulle johtoasemiin kaikilla hallinnon tasoilla, Dewa sanoo.
Dewan mukaan Zimbabwe voi kaventaa sukupuolten välistä kuilua vain, jos poliittisten puolueiden johtajat etenevät hurskaista tasa-arvopuheista toimintaan ja oikeasti tasoittavat vaalien pelikenttää siten, että kaikki naiset voivat vapaasti osallistua politiikkaan niin ehdokkaina kuin äänestäjinäkin.
Naisten osallistumisen esteet ovat sekä käytännön että asenteiden tasolla. Asenteita ilmentää esimerkiksi hiljakkoin viraaliksi mennyt nettivideo, jossa valtapuolue Zanu PF:n kampanjoija käyttää halventavia nimityksiä naisehdokkaasta.
Liian korkea kynnysraha
Monelle politiikkaan aikovalle naisehdokkaalle esteeksi muodostuvat ehdokkuusmaksut. Päästäkseen ehdokaslistoille poliitikon täytyy maksaa zimbabwelaisittain huomattavia summia. Edellisissä vaaleissa viisi vuotta sitten paikallis- ja parlamenttivaaliehdokkaiden piti maksaa 50 Yhdysvaltain dollaria ja presidenttiehdokkaiden 1 000 dollaria.
Tämän vuoden vaaleihin Zimbabwen vaalikomissio nosti ehdokkuusmaksuja.
Tämän vuoden vaaleihin Zimbabwen vaalikomissio nosti ehdokkuusmaksuja: kunnanvaltuustoon pyrkivän tulee pulittaa 100 dollaria, kansalliskokoukseen haluavan 1 000 dollaria ja presidenttiehdokkaan 20 000 dollaria.
Kansalliskokouksen paikat jakautuivat valtapuolue Zanu PF:n ja pääoppositiopuolueen Citizens Coalition for Change eli CCC:n kesken, mutta pienempien puolueiden naisehdokkaat ja riippumattomat naisehdokkaat jäivät kokonaan ulkopuolelle.
Epäuskottava presidentinvaali
Kesäkuussa Zimbabwen vaalikomissio julkisti 11 presidenttiehdokasta. Heistä yksikään ei ollut nainen. Komissio hylkäsi kaksi ehdokkuutta tavoitellutta naista, Elisabeth Valerion ja Linda Masariran, ehdokkuusmaksujen viivästymisen vuoksi.
Valerio ja Masarira veivät asiansa oikeuden ratkaistavaksi. Valerio voitti juttunsa, Masarira ei. Vaalikomission oli pakko hyväksyä Elisabeth Valerion ehdokkuus.
Presidentinvaalit voitti istuva presidentti Emmerson Mnangagwa 52,6 prosentin ääniosuudella. Toiseksi tullut Nelson Chamisa sai 44 prosenttia äänistä.
Oppositio väittää vaalia epäreiluiksi. Myös SADC on todennut, ettei vaali ollut vapaa ja reilu eikä sen tulos uskottava.
Presidentti ei piittaa naisten oikeuksista
Zimbabwen uuden hallituksen kahdestakymmenestä kuudesta ministeristä vain kuusi on naisia.
Asenteita heijastelee sekin, että Mnangagwa valitsi varapresidentikseen Kembo Mohadin. Vuonna 2021 Mohadi joutui eroamaan, kun medialle oli vuodettu äänityksiä, joissa hän painostaa alaisinaan työskennelleitä naisia seksiin kanssaan. Mohadi itse väittää äänitteitä väärennetyiksi, eikä häntä ole asetettu syytteeseen.
Oppositio väittää vaalia epäreiluiksi.
– Herra Mnangagwaa ei selvästikään häiritse Mohadin seksiskandaali. Itse asiassa olemme aina tienneet, että seksiskandaalit vain peittivät erottamisen poliittiset motiivit. Nimittämällä Mohadin uudelleen herra Mnangagwa lähettää viestin, ettei hän vähääkään välitä naisten oikeuksista, CCC:ssä toimiva Gladys Hlatywayo sanoo.
Sitabile Dewa on samaa mieltä.
– Herra Mohadin uudelleennimittäminen haisee, se on märkä rätti vasten seksuaalisen hyväksikäytön uhrien oikeuksia. Se on maan korkeimmalta taholta saapuva ilmoitus, ettei naisten oikeuksilla ole merkitystä. Varapresidentin virka vaatii haltijaltaan korkeimman tason rehellisyyttä ja nuhteettomuutta.
Edustuksellinen vaalitapa edistäisi tasa-arvoa
Zimbabwen vuonna 2013 säädetty perustuslaki loi väliaikaisen naisten kiintiöjärjestelmän, jonka puitteissa parlamentin 270 paikasta 60 on varattu naisille. Kiintiöstä oli tarkoitus luopua tänä vuonna, mutta viime vuonna hallitus jatkoi sen voimassaoloa vielä kahden vaalikauden ajaksi.
Joistakin naisista kiintiöedustus on parempi kuin ehdokkaiden väliseen kilpailuun perustuva järjestely. Dewan mielestä päinvastoin tarvittaisiin koko vaalijärjestelmän täydellinen uudistus, jotta sukupuolten tasa-arvo politiikassa toteutuisi. Nyt valituksi tulee vain se henkilö, joka vaalipiirissään saa eniten ääniä.
– Vaalitapaa täytyy muuttaa edustukselliseksi, sillä se edistää sukupuolten tasa-arvoa. Kansalaisten pitää äänestää poliittisia puolueita, ei yksilöitä. Tämä pelastaisi naiset myös poliittiselta väkivallalta ja äänien ostamiselta, Dewa sanoo.
lehti 