Maatalouden kehitykseen luvattu ennätystuet

Maailman köyhistä 80 prosenttia elää maaseudulla, ja ilmastonmuutos kurjistaa heidän elinolojaan päivä päivältä. Pienviljelijät tuottavat noin kolmanneksen kaikesta maailman ruuasta. Köyhissä ja keskituloisissa maissa osuus nousee jopa 70 prosenttiin.

Maatalouden kansainvälinen kehitysrahasto Ifad on sekä YK-järjestö että kansainvälinen rahoituslaitos. Sen tehtävä on torjua köyhyyttä maailman syrjäkolkilla. Jäsenmaat kokoontuvat ilmoittamaan avustussummansa Ifadille kolmen vuoden välein. Joulun alla Pariisissa annettiin ennätysmäärä rahoituslupauksia.

48 jäsenmaata lupasi Ifadille yhteensä liki miljardi euroa. 10 maata kasvatti tukeaan yli puolella aiemmasta, ja 31 valtiota antoi aiempaa enemmän. Varainkeruu jatkuu edelleen, ja tukijoiden määrän odotetaan nousevan yli sadan.

Ulkoministeriön mukaan Suomi on Ifadin pitkäaikainen tukija ja kumppani. Toimintakaudella 2025–2027 Suomi osallistuu järjestön yleisrahoitukseen 13 miljoonan euron avustuksella ja 30 miljoonan euron lainalla. Lisäksi annetaan 3 miljoonaa euroa yksityisen sektorin ohjelman rahoitukseen.

Ifad auttaa pienviljelijöitä monipuolistamaan tuotevalikoimaansa.

Ifadin pääjohtaja Alvaro Lario uskoo järjestön saavuttavan tavoitteensa kahden miljardin dollarin (1,8 miljardin euron) kokoamisesta. Järjestö laskee, että jokaisella miljardin dollarin sijoituksella se pystyy nostamaan 8,6 miljoonan ihmisen tuloja vähintään 20 prosenttia.

Ifad auttaa pienviljelijöitä monipuolistamaan tuotevalikoimaansa. Lisäksi helpotetaan markkinoille pääsyä, uusien tekniikoiden omaksumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Järjestö laskee, että jokainen kriisinkestävyyteen sijoitettu dollari säästää noin kymmenkertaisen summan tulevaisuuden hätäapumenoista.

Vuosina 2019-2021 Ifadin sijoitukset paransivat 77,4 miljoonan ihmisen tuloja kehitysmaiden maaseudulla. Tuotantoaan pystyi kasvattamaan 62 miljoonaa, ja 64 miljoonaa sai tuotteitaan markkinoille aiempaa paremmin. lisäksi Ifad auttoi 38:aa miljoonaa ihmistä kohentamaan resilienssiään eli kykyään selviytyä ilmasto- ja muista katastrofeista.