Vuonna 2022 tulvat tappoivat Nigeriassa 662 ihmistä, vahingoittivat 3 174 ja häätivät kodeistaan 2,5 miljoonaa ihmistä sekä tuhosivat 200 000 taloa. Sadat paikallishallintoalueet kuuluvat erittäin todennäköisen tulvariskin piiriin niin 830 kilometrin rantaviivalla kuin Nigerjoen suistossakin, joissa eroosio nielee maata ilman tulviakin.
Jo vuonna 2012 Maailmanpankki raportoi, että eroosio vaikutti Nigeriassa yli 6 000 neliökilometrin maa-alaan, josta 3 400 neliökilometriä oli rapautumiselle erityisen altista. Nigerian eroosio ja vedenjakaja -projektin (NEWMAP) mukaan eroosio aiheutti arviolta 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vahingot vuosittain.
NEWMAPin puitteissa Nigeria ryhtyi yhteistyöhön Maailmanpankin kanssa. Projektin tähtäimessä oli heikentyneiden maiden vahvistaminen ja eroosion sekä ilmastohaavoittuvuuden vähentäminen 23 Nigerian osavaltiossa.
Tuloksista kerrottiin vuonna 2021; ne olivat hyviä. Projekti hyödytti suoraan 35 000 ihmistä ja yli 100 000 epäsuorasti yhteisöryhmille myönnettyjen pienten apurahojen kautta. Hankkeessa koulutettiin 185 058 ihmistä, joista 42 prosenttia oli naisia.
Projektin ansiosta kestävästi hoidettu maa-ala yli kaksinkertaistui ja eroosio vähentyi huomattavasti. Sen puitteissa muun muassa laadittiin vesihuoltosuunnitelmia ja ympäristövaikutusten arvioinnin suuntaviivoja sekä käynnistettiin yli sata automatisoitua tulvavaroitusjärjestelmää. Lisäksi istutettiin tuhansittain puunsiemeniä ja taimia. Valtio laski liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjoja kannustamaan yksityisiä investointeja ilmastoälykkäisiin projekteihin.
lehti 