Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi, että toteuttamalla järjestäytymättömien yritysten toiveet paikallisessa sopimisessa pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtama oikeistohallitus luo uutta tilaa työehtojen polkemiselle.
Muutosten negatiiviset vaikutukset osuvat hänen mukaansa varmimmin niihin työntekijäryhmiin, joiden mahdollisuudet etujensa valvomiseen ovat kaikkein heikoimmat.
– Laajentavatko paikallisen sopimisen muutokset työperäistä hyväksikäyttöä?, hän kysyy.
”Vaikuttaa siltä, että työperäisen hyväksikäytön kitkemisen sijasta hallitus muuttaa sen mittatikuksi nykyistä huonommat työehdot.”
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime torstaina toimenpideohjelman työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Siinä hallitus lupaa muun muassa kiristää rangaistuksia ja tehostaa rikosvastuun toteutumista sekä varmistaa viranomaisille riittävät resurssit työmarkkinarikollisuuden paljastamiseksi.
– Ohjelman tavoittelema suunta on oikea. Samana päivänä hallitus tuli kuitenkin jo etukäteen laimentaneeksi ohjelman tehoa, sillä työntekijöiden vähimmäissuoja nojaa meillä vahvasti yleissitoviin työehtosopimuksiin, Rönni Sällinen sanoo.
– Esityksillään paikallisen sopimisen laajentamiseksi hallitus murentaa tätä suojaa ja luo tilaa työehtojen polkemiselle.
Eniten kupruja järjestäytymättömillä yrityksillä
Puheenjohtaja muistuttaa siitä, että PAMin edustamat yksityiset palvelualat ovat matalapalkkaisia, työvoimavaltaisia ja niillä on paljon tilapäistä työvoimaa. Aloilla työskentelee yli 40 000 kolmansista maista tullutta työntekijää. Ravintola-alan työntekijöistä 10 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla siivousalan yritysten työntekijöistä tyypillisesti noin 50 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
Liitto toteaa tiedotteessaan maanantaina, että riskit työehtojen polkemiselle ovat suuret ja vähimmäistyöehtoja rikotaankin paljon. PAMin käsittelyssä olevista erimielisyystapauksista 50 prosenttia koskee pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajataustaisia jäseniä. Arviolta 70 prosentissa kaikista erimielisyystapauksista työnantaja on järjestäytymätön.
Työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä jätetään siis noudattamatta muita enemmän yrityksissä, joita työehtosopimus sitoo vain yleissitovuuden nojalla, ja näin tehdään muita useammin maahanmuuttajataustaiselle työntekijälle.
Liitot takaamassa reilua kilpailua
PAM solmii työnantajaliittojen kanssa valtakunnalliset työehtosopimukset, joilla määritetään työehtojen vähimmäistaso. Sekä työnantajaliitto että työntekijäliitto valvoo niiden noudattamista. PAMista korostetaankin, että näin taataan edellytykset yritysten reilulle kilpailulle, kun yleissitovuuden kautta vähimmäisehdot koskevat myös järjestäytymättömiä yrityksiä. Osaksi työehtosopimusta on otettu mahdollisuuksia sopia joistain asioista paikallisesti heikommin.
– Näin tehdessämme olemme sovittaneet yhteen molempien tarpeita pitäen mielessä riskit ja sitoutuen korjaamaan määräyksiä, jos niitä käytetään jäsenyrityksissä vastoin yhdessä todettua tarkoitusta, Rönni-Sällinen sanoo.
Hän muistuttaa siitä, että hallitus on nyt tekemässä mahdolliseksi heikommin sopimisen järjestäytymättömissä yrityksissä ja luottamusmiehen sivuuttamisen työntekijöiden etujen varmistajana. Lisäksi hallitus helpottaa yrityskohtaisten työehtosopimusten solmimista.
– Toteuttamalla nämä järjestäytymättömien yritysten toiveet hallitus luo uutta tilaa työehtojen polkemiselle, sillä muutosten negatiivisten vaikutusten kohteena ovat varmimmin ne työntekijäryhmät, joiden mahdollisuudet omien etujen valvomiseen ovat valmiiksi kaikkein heikoimmat, Rönni-Sällinen toteaa.
– Vaikuttaakin siltä, että työperäisen hyväksikäytön kitkemisen sijasta hallitus muuttaa sen mittatikuksi nykyistä huonommat työehdot.
lehti 