Ei ole mikään uutinen, että suomalaisen koulutuksen suurin ongelma on eriarvoisuus.
Näin arvioi vasemmistoliiton puheenjohtaja, europarlamentaarikko Li Andersson maanantain uutista maahanmuuttajataustaisten lasten heikosta koulumenestyksestä Suomessa.
– Lasten luokkatausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Ei ole myöskään mikään uutinen, että on eroja oppimistuloksissa maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla. Meidän tehtävä ei ole syyllistää lapsia, vaan löytää ratkaisuja ongelmiin, Andersson kirjoitti facebookiin maanantaina.
Varhaiskasvatukseen panoksia
Vuoden 2022 Pisa-tutkimukseen perustuvan selvityksen mukaan 60 prosentilla Suomeen muuttaneista oppilaista on niin heikko lukutaito, että heillä ei katsota olevan riittäviä tietoja ja taitoja osallistuakseen täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin, kuten jatko-opintoihin ja työelämään.
– Tämä tulos koskee siis lapsia ja nuoria, jotka itse ovat muuttaneet tänne, eivätkä tulokset kerro, ovatko tutkimukseen osallistuneet lapset asuneet täällä vuoden vai kymmenen, Andersson huomauttaa.
Niiden lasten kohdalla, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen, mutta itse ovat täällä syntyneet, osuus on 38 prosenttia. Muiden lasten osalta osuus on 18 prosenttia.
Andersson vaatii, että segregaation eli sosiaalisten ryhmien eriytymisen vastaista työtä kehitetään yhdessä kuntien kanssa.
– Varhaiskasvatuksen laatuun pitää panostaa, ja saada entistä useampi lapsi osallistumaan, hän toteaa.
– Lukutaidon edistäminen, suomi tai ruotsi vieraana kielenä ja oman äidinkielen opetuksen kehittäminen ovat kaikki tärkeitä tapoja tukea monikielisiä oppilaita.
”Heillä on vain muutama vuosi aikaa ottaa niin suomen kieli kuin opetussuunnitelman sisällöt haltuun.”
Andersson muistuttaa siitä, että viime hallituskaudella erityiseksi kohderyhmäksi tunnistettiin ne oppilaat, jotka muuttavat Suomeen alakoulun loppuvaiheessa tai yläkouluikäisenä. Hän oli tuolloin opetusministeri.
– Heillä on vain muutama vuosi aikaa ottaa niin suomen kieli kuin opetussuunnitelman sisällöt haltuun niin, että voisivat saada perusopetuksen päättötodistuksen ja siirtyä toiselle asteelle, mikä on ymmärrettävästi todella vaikeaa, hän arvioi.
– Heidän kohdallaan niin valmistavan opetuksen kuin TUVA-koulutuksen kehittäminen heidän tarpeitaan vastaavaksi on tärkeää, ja tätä työtä viime kaudella aloitettiin.
TUVA-koulutus on toisen asteen kouluihin valmistava koulutus.
”Vastenmielistä”
Andersson arvioi asiasta maanantaita käytyä keskustelua toteamalla, että kaikista myrkyllisintä on kuitenkin se, kun vaikutusvaltaisessa asemassa olevat päättäjät viestivät, että tietyt lapset ja nuoret ovat ongelma, ja että he eivät kuulu tänne.
– Siitä ei seuraa oppimista, ei työllistymistä, ei yhteiskuntaan kiinnittymistä. Siitä ei seuraa mitään ratkaisuja mihinkään, ainoastaan ongelmien syventymistä, hän kirjoitti.
Nimeltä Andersson mainitsi valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.).
– Harva asia on minusta niin vastenmielistä kuin päättäjät, jotka levittävät rasistisia ennakkoluuloja lasten kustannuksella, Andersson totesi.
– Tänään siitä on antanut esimerkkiä valtiovarainministeri Riikka Purra, joka tarttui uutiseen maahanmuuttajataustaisten oppilaiden pärjäämisestä tuoreimmassa Pisa-tutkimuksessa.
Hän toteaa, että päättäjien arvomaailmaa mitataan muun muassa siinä, miten reagoivat tällaisiin uutisiin.
– Onko näkökulma se, että tämä osoittaa miten meidän on pystyttävä tekemään vielä enemmän näiden lasten oppimisen eteen? Nostetaanko esille sitä, että maahanmuuttajaperheet ovat muita useammin alemmassa sosioekonomisessa asemassa, ja juuri tämä on yleisestikin yhteydessä heikoimpiin oppimistuloksiin? Pohditaanko konkreettisia keinoja yhdenvertaisesti tukea kaikkia lapsia?, hän kysyi ja vastasi itselleen:.
– Ei. Purran lähtökohta on viestiä, että katsokaa nyt, maahanmuutto on ongelma, ikään kuin tietynlaiset oppimistulokset olisivat jokin lapsiin liittyvä ominaisuus.
lehti 