Suomalaiset haluavat säilyttää työelämän sunnuntailisät. He haluavat myös perusteet osa-aikatyön teettämiselle ja toivovat joustoa työelämään lähiomaisiaan huolehtiville. Tämä käy ilmi tuoreesta Palvelualojen ammattiliitto PAMin teettämästä kyselystä eli PAM-barometristä.
Kysely osoittaa lisäksi, että työttömäksi jääminen ja eriarvoisuuden kasvu huolettavat.
Vuodesta 2010 toteutetussa PAMin isojen sopimusalojen vetovoimabarometrissä näkyy, että kaupan ja majoitus- ja ravitsemisalan vetovoimaisuus on hiipumassa. 14 vuotta sitten kiinteistöpalveluala oli selvästi heikoimmin vetävä, mutta nyt se on noussut niukasti matkailu- ja ravintola-alan ohi haluttavana työskentelyalana.
”Uskon vastentahtoisen osa-aikatyön olevan yksi syy vetovoimaongelmien taustalla.”
Kaikkiaan kyselyyn vastanneista noin 34 prosenttia pitää houkuttelevana ajatusta työskennellä kaupan alalla ja noin 23 prosenttia kiinteistöpalvelualalla. Majoitus- ja ravitsemisalaluku on 22.
Noin neljä viidestä vastaajasta arvostaa kuitenkin näiden alojen työntekijöitä todella paljon.
Työnantajat mukaan
Osa-aikatyön suuri määrä leimaa kauppaa ja ravintola-alaa ihmisten mielissä.
– Uskon vastentahtoisen osa-aikatyön olevan yksi syy vetovoimaongelmien taustalla. Me teemme töitä sen vähentämiseksi työehtosopimusta tehdessä. Odotamme työnantajiltakin intoa asiaan, jotta alojen vetovoima paranisi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.
Kyselyssä noin 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että osa-aikatyön teettämiselle pitäisi määritellä selkeät perusteet.
Sunnuntaikorvaus perusteltu
Kannatus ajatukselle alipalkkaukseen syyllistyvien rankaisemisesta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2016. Nyt 86 prosenttia vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä ajatuksen kanssa. Yhtä vahva tuki on sunnuntain korotetulle palkalle, ja melkein yhtä suuri osuus (82 prosenttia) pitää työehtosopimusta turvanaan.
– Suomalaiset ovat edelleen yhteisen turvallisen sääntöpohjaisen työelämän kannalla, Rönni-Sällinen tulkitsee.
Melkein neljä viidestä (78 prosenttia) kyselyyn vastanneesta työikäisestä arvioi olevan oikein lähisukulaisistaan huolehtiville, että heille olisi nykyistä enemmän joustomahdollisuuksia työelämässä. Näin ajattelevien osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksiköllä kolmessa vuodessa.
– Näyttää siltä, että väestön ikääntyminen ja hyvinvointialueiden ahdinko heikkenevine sosiaalipalveluineen tulee jatkossa välttämättä näkymään myös työpaikoilla ja työehdoissa, kun yhä useampi hoitaa läheisiään työn ohessa, Rönni-Sällinen.
Eriarvoisuuden kasvu huolettaa
Joka neljäs arvioi toimeentulonsa heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana. 72 prosenttia katsoo, että eriarvoisuus kasvaa Suomessa huolestuttavalla tavalla ja käytännössä yhtä moni (71 prosenttia) katsoo, että hallituksen leikkaukset sosiaaliturvaan eivät ole olleet tasapuolisia.
Kyselyn perusteella lääkekaton nostaminen on osunut isoimpaan joukkoon suomalaisista (29 prosenttia) ja asumistuen leikkaukset seuraavaksi suurimpaan joukkoon (20 prosenttia).
Joka kolmas on sitä mieltä, että talouskasvun mahdollistamiseksi Suomessa on hyväksyttävä eriarvoisuuden kasvu.
Suurin joukko vastaajia (26 prosenttia) asettui kyselyssä sen kannalle, että 2501 – 3000 euron bruttopalkka kuukaudessa riittää elämiseen. 2001-2500 euron arvioi riittävän neljännes vastanneista.
Nyt lähes joka neljäs pelkää paljon tai jonkin verran työttömäksi jäämistä seuraavan vuoden aikana. Kaksi vuotta sitten työttömäksi jäämistä pelkäävien joukko oli selvästi pienempi eli 18 prosenttia.
Tutkimusta varten haastateltiin 1 223 henkilöä. Heistä 839 on tällä hetkellä työelämässä. Tilastollinen virhemarginaali on koko aineiston tasolla 2,8 ja työelämässä mukana olevissa 3,4 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Kyselyn toteutti Kantar PAMin tilauksesta.
uutiskirje 
