Tulokset olivat järkyttävän negatiivisia ja siksi valaisevia. Näillä sanoilla kuvaa disinformaatiotutkija Dorka Takácsy Centre for Euro-Atlantic Integration and Democracy (CEID) -ajatushautomosta haastattelututkimusta, jonka avulla järjestö selvitti unkarilaisten suhtautumista Ukrainaan.
– Vastaajat esittivät poikkeuksetta yksinomaan kielteisiä mielipiteitä Ukrainasta ja ukrainalaisista poliitikoista. He myös torjuivat jyrkästi ajatuksen siitä, että Ukraina voisi koskaan liittyä EU:hun, Takácsy sanoo.
Budapestilainen ajatushautomo teki syvähaastattelut EU-parlamenttivaalien alla keväällä. Varsinaista tutkimusraporttia ei ollut vielä saatavilla tätä juttua kirjoittaessa.
Haastatteluista käy ilmi, etteivät unkarilaisten negatiiviset näkemykset Ukrainasta perustuneet mihinkään sellaiseen, mitä tutkijat saattoivat olettaa.
– Vastaajilla ei ollut henkilökohtaisia kielteisiä kokemuksia ukrainalaisista, useimmat eivät edes olleet koskaan tavanneet heitä. Eivätkä vastaajat maininneet myöskään Taka-Karpatiassa asuvien etnisten unkarilaisten tilannetta, Takácsy ihmettelee.
Ukrainan Taka-Karpatiassa Unkarin rajan lähellä elää noin 150 000 unkarilaisen vähemmistö. Kiova ja Budapest ovat riidelleet sen kielioikeuksista vuodesta 2017. Tuolloin Ukraina sääti lain, jonka nojalla vähemmistökielten, unkarin lisäksi myös venäjän, romanian ja slovakian, käyttöä kouluopetuksessa on rajattu. Lain perimmäinen tarkoitus oli vähentää venäjän kielen ylivaltaa Ukrainassa.
Takácsyn ja CEID:n tutkijaryhmän johtopäätös on, että pääasiallinen syy unkarilaisten melkeinpä vihamieliseen suhtautumiseen Ukrainaan johtuu hallituksen propagandasta. Pääministeri Viktor Orbánin valtakoneistolla on hyppysissään 80 prosenttia Unkarin mediakentästä. Myös hallituksen oma tiedotusosasto on vailla vertaansa EU:ssa, se ja kampanjoi myös ”Brysselin byrokraatteja” vastaan.
Venäjän hyökkäyssodan alettua Ukrainassa helmikuussa 2022 Orbánin hallinnon viesti on ollut yksiselitteinen, ja se on uponnut unkarilaisiin. Sen mukaan ukrainalaiset ovat ”aggressiivisia, ahneita ja korruptoituneita” ja Ukraina ”ansaitsee” sodan.
Orbánin Unkari ei ole antanut Ukrainalle aseellista apua, eikä se ole sallinut asekuljetuksia alueensa kautta. EU:ssa Unkari on toistuvasti jarruttanut Ukrainan tukipaketteja ja vastustaa myös Venäjältä jäädytettyjen varojen käyttämistä Ukrainan auttamiseksi.
Propagandalla maailmankuva ylösalaisin
”Joka hallitsee mediaa, se hallitsee myös ihmisten ajattelua”, kuvasi median merkitystä Orbánin hallinnolle kansliapäällikkö Balá́zs Orbá́n tammikuussa 2023.
Viktor Orbán aloitti median haltuunoton heti nykyisen valtakautensa alussa 2010. Hän eteni siinä samalla tavalla kuin muissakin uudistuksissaan, pienin askelin ”kuin sammakkoa keittäen, hitaasti lämpöä lisäten”, toteaa Jean Monnet -professori Katalin Miklóssy uusimmassa kirjassaan Demokratian rappio – Unkarin tiellä tulevaisuuteen. Ensin olivat vuorossa julkiset tiedotusvälineet, vähitellen myös yksityisomisteiset lehdet, televisiot ja radiot.
Median muuttamisen propagandakoneistokseen Orbán viimeisteli vuonna 2018. Pääministeriä tukevat mediayrittäjät omien sanojensa mukaan lahjoittivat osakesalkkunsa jo aiemmin perustetulle Keski-Euroopan lehdistö- ja mediasäätiölle (A Közép-Európai Sajtó és Média Alapítvány, KESMA). Lähes 500 eri mediaa siirtyi kertarysäyksellä valtapuolue Fidesziä lähellä olevalle, ”voittoa tuottamattomalle” säätiölle.
Hallituksesta riippumattomia tiedotusvälineitä on vielä, mutta ne ovat ahtaalla, eivätkä ne välttämättä tavoita valtaväestöä. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapausindeksissä Unkari on pudonnut sijalle 85, kun vielä kymmenen vuotta sitten se oli sijalla 40.
Tutkija Dorka Takácsy sanoo järkyttyneensä, miten tehokkaasti propaganda on muovannut unkarilaisten mielipiteitä Ukrainasta. Se on uponnut myös oppositiomielisiin, jotka muissa yhteyksissä kritisoisivat hallituksen propagandaa “typeräksi”. Haastatteluissa monet Orbánin vastustajatkin toistelivat hallituksen väittämiä: kyse on kahden slaavikansan sodasta, ja Unkarin on pysyttävä sen ulkopuolella.
– Propagandalla näyttää olleen paljon odotettua voimakkaampi vaikutus. Se on maalannut Ukrainasta kuvan kauheana maana, joka ei ansaitse tukea. (Presidentti Volodymyr) Zelenskyi taas on saatu näyttämään vastuuttomalta, pahansuovalta johtajalta, jonka tavoitteena on aloittaa kolmas maailmansota.
Mediansa avulla Orbán on kääntänyt unkarilaisten maailmankuvan ylösalaisin, Takácsy sanoo.
– Propagandassa Ukraina ja Yhdysvallat on asetettu vastuuseen hyökkäyksen ”provosoimisesta”, kun taas Venäjä (ja Vladimir Putin) kuvataan viisaaksi, järkeväksi toimijaksi.
Auttamishalu laantunut ”dramaattisesti”
CEID-ajatushautomon fokusryhmähaastattelut eivät ole ainoa tutkimus, joissa näkyy unkarilaisten maailmankuvan nopea muutos. Samankaltaisia tuloksia saivat myös Policy Solutions -ajatushautomo ja Zavecz Research -tutkimuslaitos aiemmin keväällä 2024.
Erityisesti valtapuolue Fideszin kannattajat pitävät Ukrainaa ja Nato-liittolaistaan Yhdysvaltoja suurimpana uhkana Unkarille ja maailmanrauhalle.
Budapestin ja Washingtonin välit ovat olleet kylmät presidentti Joe Bidenin valtakaudella. Orbán on Donald Trumpin vahva liittolainen ja on vakuuttanut, että Trump lopettaa Ukrainan sodan ensitöikseen vannottuaan virkavalansa 20. tammikuuta 2025.
Venäjän täysimittaisen sodan alettua Unkari avasi rajansa ja ihmiset myös sydämensä ukrainalaisille pakolaisille, mutta auttamishalu on hyytynyt katutasollakin. Joka toinen unkarilainen tuntisi olonsa ”pahaksi” tai ”erittäin pahaksi”, jos joutuisi elämään ukrainalaisten pakolaisten naapurina, kuvaa muutosta Policy Solutionsin johtaja Andras Biro-Nagy.
– Muutokset (asenteissa) ovat dramaattisia, hän sanoo Balkan Insight -julkaisun haastattelussa.
Asiantuntijoiden mukaan unkarilaisten asenteiden muokkaamista on auttanut se, etteivät rajanaapurit juuri tienneet toisistaan ennen Venäjän sotaa Ukrainassa. Naapurimaa nähtiin köyhänä ja korruptoituneena. Unkarilla ja Ukrainalla on yhteistä rajaa vajaat 140 kilometriä.
Ukraina ei ollut unkarilaisten turistikohde, ja henkilökohtaisia suhteitakin oli vähän. Ukraina ei yksinkertaisesti ollut monenkaan unkarilaisen kartalla. Tyhjiö oli helppo täyttää negatiivisilla stereotypioilla ja tietoisella disinformaatiolla, tutkija Dorka Takácsy sanoo.
– Unkarilla ja Ukrainalla ei ole kielellistä tai kulttuurista sukulaisuutta kuten esimerkiksi Puolalla. Naapuri oli niin merkityksetön, että unkarilaiset mielipidetutkimukset eivät yleensä edes vaivautuneet kysymään asenteista Ukrainaa kohtaan ennen kuin sota alkoi helmikuussa 2022.
Venäjä möyhentää vähemmistöjä
Vuonna 1920 solmittu Trianonin rauha kummittelee yhä Unkarissa. Tuolloin Unkari menetti paitsi suurvalta-asemansa Itävallan kyljessä myös kaksi kolmasosaa alueestaan ja puolet väestöstään. Isoimmat unkarilaisvähemmistöt elävät Romaniassa, Slovakiassa ja Serbiassa, Ukrainan vähemmistö on yksi pienimmistä.
Oppi-isänsä József Antallin (1932–1993) tapaan Orbán katsoo olevansa ”kaikkien unkarilaisten” pääministeri, ja hän on toteuttanut sitä muun muassa jakamalla Unkarin passeja naapurimaissa asuville unkarilaisille. Arviolta yli miljoonalla rajantakaisella unkarilaisella (határon túli magyarok) on Unkarin kansalaisuus.
Antall oli Unkarin ensimmäinen demokraattisesti valittu pääministeri kommunistivallan jälkeen vuosina 1990–1993.
Ukrainassa Orbánin avokätinen passipolitiikka ja puuttuminen esimerkiksi kieli- ja koulutuspolitiikkaa koskevaan lainsäädäntöön on herättänyt kiukkua. Kielilain takia Unkari esti 2018 lähtien Ukrainan osallistumisen ministeritasolla Naton kokouksiin. Ukraina on tehnyt useita muutoksia kielilakiin tyynnyttääkseen Budapestin.
– Vuonna 2023 Ukraina muutti kaikkiaan kahdeksaa kohtaa laista, mutta Unkarin hallituksen ankara retoriikka ei ole muuttunut vähääkään, tutkija Dorka Takácsy sanoo,
Monet näkevät Unkarin ja Ukrainan huonoissa väleissä Kremlin kädenjäljen. Esimerkiksi ukrainalainen tutkija Dmytro Tuzhanskyi kirjoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että Venäjä on järjestelmällisesti möyhentänyt etnisten ryhmien vastakkainasettelua Taka-Karpatiassa.
–Siemenet kylvettiin jo hyvissä ajoin ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä. Disinformaatiokampanjoissa ukrainalaiset esitettiin ”natseina”, jotka yrittävät sulauttaa unkarilaiset (valtaväestöön). Unkarilaiset taas kuvattiin revanssihaluisiksi, joilla on aluevaatimuksia, Tuzhanskyi sanoo.
Demokraattisten aloitteiden säätiö teki Ukrainassa 2021 tutkimuksen, jonka mukaan 41 prosenttia ukrainalaisista näki Unkarin hallituksen tuen etniselle vähemmistölleen osana isompaa strategiaa. Sen tarkoituksena on ”vallata tai liittää Transkarpatia takaisin Unkariin”. Unkari on jyrkästi torjunut väitteet aluevaatimuksista.
– Mutta mitä lähemmäksi Orbán on päässyt Putinia ja etääntynyt eurooppalaisista liittolaisistaan, sitä äänekkäämmäksi Ukrainan vastainen propaganda on Unkarissa muuttunut, sanoo unkarilainen Venäjän historiaan perehtynyt tutkija Zoltan Sz. Biro Balkan Insightissa.
Historiantutkijan arvio on, että Orbánin on suhteellisen helppo tehdä presidentti Zelenskyistä ja Ukrainasta ongelma ja syntipukki.
– Toisin kuin puolalaiset tai Baltian maiden asukkaat unkarilaiset eivät pidä Venäjää uhkana.
Ukrainan puolustautuminen ”vastuutonta”
Vaikka unkarilaisten enemmistö yhä uskoo, että maan paikka on lännessä, länsisuuntaus on hiipunut varsinkin Fideszin kannattajissa. Tämä käy ilmi Policy Solutions -ajatushautomon kyselystä.
Ukraina-vastaisuus taas on mennyt niin pitkälle, että Orbánin tärkein neuvonantaja Balázs Orbán kuvasi ”vastuuttomaksi” Ukrainan puolustautumista Venäjän hyökkäyssodassa.
– Jokaisella maalla on oikeus päättää itse omasta kohtalostaan. Mutta vuoden 1956 (kansannousun) perusteella emme olisi tehneet sitä, mitä presidentti Zelenskyi teki kaksi ja puoli vuotta sitten, koska se oli vastuutonta, Balázs Orbán sanoi hallitusmyönteisen Mandinerin podcastissa syyskuussa.
Balázs Orbánin yritti ilmeisesti sanoa, että Ukrainan tulisi antautua. Unkarilaiset tulkitsivat kuitenkin sen niin, että verenvuodatus neuvostotankkeja vastaan vuonna 1956 olisi ollut turhaa, eikä Unkari enää tekisi niin vastaavassa tilanteessa. Pääministeri Orbán rauhoitteli kohua kuvaamalla sitä ”väärinkäsitykseksi” ja kaimansa sanoja ”virheeksi”.
– En halua, että Ukrainan ja Venäjän sota sysätään vuoden 1956 vapaustaistelijoiden muistolle. He ovat meille pyhiä ja loukkaamattomia, pääministeri Orbán muotoili.
Vielä oppositiossa ollessaan 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa Orbánin Fidesz oli ainoa puolue, joka arvosteli kovin sanoin Vladimir Putinia.
– Nyt kaikki Unkarin ongelmat näyttävät liittyvän Ukrainaan ja sotaan Ukrainassa, tutkija Dorka Takácsy sanoo.
Vuoden 2022 ennätyskorkeaa hintojen nousuvauhtia kutsutaan hallituspropagandassa ”sotainflaatioksi”. Orbán on jopa väittänyt, että EU-komissio olisi kanavoinut Unkarilta oikeusvaltiorikkeiden takia jäädyttämiään tukimiljardeja Ukrainalle.
”Mahdollista kääntää toisinpäinkin”
Pääministeri Orbán katsoo nyt olevansa maailman poliittisen järjestyksen murroksessa voittajien leirissä. Hänen kesällä perustamansa laitaoikeistolainen Euroopan patriootit (PfE) on EU-parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä.
Donald Trumpin kanssa Orbánilla on omien sanojensa mukaan ”suuria suunnitelmia”. Putinin pakeille Kremliin Orbán matkusti Unkarin EU-puheenjohtajakauden aluksi heinäkuussa. Kremlin mukaan Orbánin Unkari ja pääministeri Robert Ficon johtama Slovakia ovat ainoat EU-maat, jotka jakavat ”samat arvot” kuin Venäjä.
Orbánilla on kuitenkin ensimmäistä kertaa 15 vuoteen vakavasti otettava haastaja. Fideszistä helmikuussa eronneen Péter Magyarin Tisza-puolue on ohittanut valtapuolueen parissakin mielipidekyselyssä, vaikka hallitusmyönteinen media on tehnyt kaikkensa murskatakseen Magyarin uskottavuuden. Uusi parlamentti valitaan Unkarissa seuraavan kerran keväällä 2026.
Tutkija Dorka Takácsy muistuttaa, että unkarilaisten maailmankuvaa on mahdollista muuttaa myös toisinpäin, jos ylhäältä alas johdettu vihanlietsonta muutetaan positiivisiksi viesteiksi.
– Se vaatii ennen kaikkea poliittista tahtoa, mutta myös aikaa, sitoutumista ja resursseja, mutta mahdollista se on, Dorka Takácsy sanoo.
uutiskirje 
