Syyskuun lopussa vasemmistoaktivisti Luis Arigonin jäänteet löydettiin montevideolaisen pidätys- ja kidutuskeskuksen pihamaalta. Arigon katosi oikeistodiktatuurin aikana vuonna 1977. Hän oli diktatuuria vastustanut poliittinen aktivisti.
Arigonin löytyminen kiihdytti eteläamerikkalaisessa Uruguayssa jälleen keskustelua vuodesta 1973 vuoteen 1985 kestäneen diktatuurin aikana kadonneiden kohtalosta. Löytöpaikalta, Batallon 14 -nimisen pidätyskeskuksena toimineen sotilastukikohdan alueelta, oli löydetty muidenkin aktivistien jäänteitä.
Diktatuurin aikana kadonneita on Uruguayssa lähes 200. Suurin osa heistä pidätyskeskuksiin vietyjä, joita omaiset etsivät edelleen.
Pariskunnan rikos oli poliittinen aktivismi.
Raskaana olevaa kidutettiin
Montevideolainen Elena Zaffaroni pidätettiin yhdessä tuoreen aviomiehensä kanssa joulukuussa 1973. Zaffaroni kertoo tapahtumista kotisohvallaan. Hänen silloista puolisoaan ei ole vieläkään löydetty. Jäljet päättyvät pidätyskeskukseen.
Pariskunnan rikos oli poliittinen aktivismi. Zaffaroni näyttää vanhoja valokuvia, joissa juhlitaan nuoren pariskunnan häitä. Ne jäivät viimeiseksi muistoksi vapaasta elämästä.
– Opiskelimme lääketiedettä, teimme samalla töitä ja kuuluimme kommunistiseen liikkeeseen. Liike sai alkunsa Uruguayn taloudellisesta muutoksesta, mikä johti teollisuuden alasajoon. Paljon ihmisiä jäi työttömäksi, ja me opiskelijat tuimme heitä.
– Meille vallankumouksellisuus kuvasti tarvetta muutokseen, mutta emme olleet millään tavoin väkivaltaisia.
Hallinnon arvosteleminen oli kuitenkin kiellettyä. Sotilasdiktatuurin otteet kovenivat, ja opiskelijoiden rauhanomaiset protestit olivat armeijalle riittävä syy pidätykseen. Sadat Zaffaronin kaltaiset keski- ja työväenluokkaiset nuoret aktivistit päätyivät pidätyskeskuksiin 1970- ja 1980 -luvuilla.
Kun Zaffaroni pidätettiin, hän oli neljännellä kuulla raskaana. Heidät vietiin sotilastukikohtaan, joka toimi pidätyskeskuksena. Siellä naiset ja miehet erotettiin toisistaan. Molempia myös kidutettiin.
– Sotilaat käyttivät naisten kehoa painostuskeinona. Minulle ei kuitenkaan tehty seksuaalista väkivaltaa, niin kuin monille muille. Sen sijaan sotilaat hakivat minut katsomaan puolisoani aina sen jälkeen, kun häntä oli kidutettu. Tarkoitus oli murtaa meidät molemmat.
Viimeisen kerran Zaffaroni näki miehensä jouluaattona.
– Sen jälkeen tapaamisia ei enää järjestetty. Sotilaat kertoivat, että hän oli paennut. Se oli tavallinen peitetarina, joka tarkoitti, että he ovat tappaneet vangin.
Myöhemmin Zaffaroni onnistui saamaan käsiinsä asiakirjoja, jotka tukivat teoriaa. Miehen ruumista ei ole vieläkään löydetty.
Yhdysvallat tuki diktatuureja
Zaffaroni kuuluu kadonneiden omaisten perustamaan kansallisjärjestöön Madres y Familiares de Uruguayos Detenidos Desaparecidos. Joka vuosi se järjestää ympäri Uruguayta hiljaisen mielenosoituksen, jossa vaaditaan valtion apua kadonneiden etsimisessä ja totuuden selvittämisessä.
Zaffaroni näyttää kuvia vuodesta 1996 lähtien järjestetyistä mielenosoituksista. ”Ei enää koskaan valtion terrorismia” lukee mielenosoittajien kylteissä. Toiset kantavat kadonneiden kuvia. Mielenosoittajien joukossa on nähty myös jalkapalloilija Luis Suárez.
Uruguayn kanssa samaan aikaan myös Argentiinassa, Paraguayssa, Chilessä, Boliviassa ja Brasiliassa oli sotilasdiktatuuri. Niitä tuki Yhdysvallat, jonka tavoitteena oli estää kommunismin ja sosialismin leviäminen alueella.
Diktatuureilla oli operaatio Condorina tunnettu yhteistyöohjelma, jonka tarkoituksena oli yhdistää voimavarat poliittisten vastustajien, erityisesti vasemmistolaisten aktivistien, tukahduttamiseksi ja eliminoimiseksi.
Hallinnon arvosteleminen oli kuitenkin kiellettyä.
Niihin kuuluivat esimerkiksi Argentiinan ja Uruguayn väliset kuolemanlennot. Vangit huumattiin ja kuljetettiin lentokoneisiin, joista sotilaat pudottivat heidät Argentiinaa ja Uruguayta halkovaan Rio de la Plata -jokeen.
Elena Zaffaroni vietti vankilassa kolme ja puoli vuotta. Siellä hän synnytti myös esikoisensa.
– Kun poikani oli pieni, hän heräsi usein kolmelta aamuyöllä. Siihen aikaan meidät pidätettiin hänen isänsä kanssa.
Zaffaroni kertoo olevansa kiitollinen, että sai ylipäätään pitää lapsensa.
Uruguayn ja Argentiinan sotilasdiktatuurien aikana monet lapset varastettiin poliittisten vankien perheiltä. Vankilassa syntyneet saatettiin antaa adoptioon ilman vanhempiensa suostumusta.
Lasten alkuperän selvittäminen on ollut tärkeä osa ihmisoikeusjärjestöjen työtä. Argentiinassa järjestöt arvioivat, että noin 500 lasta varastettiin diktatuurin aikana. Uruguayssa tapauksia on vähemmän, mutta myös siellä on tehty työtä varastettujen lasten alkuperän selvittämiseksi geenitestien avulla.
Uruguayn diktatuuri päättyi 39 vuotta sitten ja Zaffaronin poika kasvoi aikuiseksi ilman isää. Diktatuurin arvet näkyvät perheessä ja eteläamerikkalaisissa yhteiskunnissa edelleen.
Vaikeaa olla Yhdysvaltojen puolella
Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimaissa moni hämmästeli Latinalaisen Amerikan maiden haluttomuutta asettua etenkin aluksi Ukrainan puolelle. Se oli vaikeaa etenkin maanosan vasemmistoeliitille.
Montevideossa vasemmistolaiset eivät ole juuri osoittaneet mieltä Ukrainan puolesta. Sen sijaan Gazan puolesta maassa on marssittu lukuisia kertoja ja pääkaupungin katuja koristavat Gazaa tukevat graffitit.
Erilaiseen suhtautumiseen vaikuttaa historian paino. Monille Latinalaisen Amerikan maille Yhdysvallat tarkoittaa uhkaa, ja sen sekaantumisella maiden politiikkaan on ollut veriset seuraukset.
Seuraukset näkyvät myös suhtautumisessa suurvaltoihin. Jo nyt Kiinalla on alueelle Yhdysvaltoja suurempi taloudellinen merkitys. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi saattaa lisätä sitä entisestään.
Myös Venäjään suhtaudutaan monissa maissa huomattavasti Eurooppaa suopeammin. Esimerkiksi pandemian aikana Venäjä toimitti Latinalaiseen Amerikkaan rokotteita ennen länsimaita. Se vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin.
Elena Zaffaroni toteaa vastustavansa kaikkia sotia, mukaan lukien Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
– Kysymys ei ole siitä, etten vastustaisi Venäjän hyökkäystä, vaan siitä, että on vaikeaa olla Yhdysvaltojen puolella. Toivon rauhanneuvotteluja, jotka lopettaisivat sodan sekä Ukrainassa että Gazassa. Sodat eivät koskaan hyödytä kansoja, vaan kansat ovat niiden uhreja, Zaffaroni sanoo.
Monet lapset varastettiin perheiltään.
Rauhanvälittäjänä Venäjän ja Ukrainan välillä on yrittänyt toimia myös Brasilian vasemmistolaispresidentti Luiz Inácio Lula da Silva.
Häntä jotkut eurooppalaiset johtajat ovat syyttäneet Venäjä-mielisyydestä.
Valta maassa on jälleen vaihtunut
Elena Zaffaroni meni diktatuurin jälkeen uusiin naimisiin ja sai vielä kaksi lasta. Hän tekee kuitenkin edelleen työtä sen puolesta, että kadonneet löydettäisiin eikä historia toistaisi itseään.
– Historian myöntäminen on demokratian perusta.
Erityisen huolissaan Zaffaroni seuraa naapurimaa Argentiinan muutosta.
Viime vuonna maan johtoon nousi oikeistoradikaali Javier Milei, joka on myös vähätellyt diktatuurin aikaisia ihmisoikeusloukkauksia.
Milein hallinto on myös vaikeuttanut kadonneita etsivien järjestöjen toimintaa. Sekä Uruguayssa että Argentiinassa ne ovat omaisille myös vertaistukiryhmiä, joiden jäsenet pitävät tiivistä yhteyttä.
Uruguayssa Madres y Familiares de Uruguayos Detenidos Desaparecidos -järjestön suurimpiin saavutuksiin kuuluu vuonna 2011 säädetty laki. Se kumosi osittain aiemman armahduslain, joka kielsi diktatuurin aikaisten rikosten tutkimisen. Lain myötä Uruguayn oikeuslaitos on voinut avata uudelleen tapauksia, jotka liittyvät ihmisoikeusloukkauksiin diktatuurin aikana.
Silti paljon on vielä tehtävää.
– Prosessit etenevät hitaasti, ja niihin vaikuttaa myös se, kuka on vallassa, Zaffaroni sanoo.
Nyt valta maassa on jälleen vaihtunut, kun Uruguayssa valittiin marraskuun lopussa uusi presidentti.
Viisi vuotta hallinneen oikeistolaisen Luis Lacalle Poun jälkeen vaalit voitti vasemmistokoalitio Frente Amplion Yamandú Orsi. Häntä tuki myös Uruguayn tunnettu ex-presidentti José Mujica, joka oli itsekin vangittuna diktatuurin aikana. Orsi on luvannut, että maan sotilasjohto velvoitetaan selvittämään katoamiset.
Elena Zaffaroni äänesti vaaleissa vasemmistoa, mutta suhtautuu lupauksiin varauksella.
– Haluan uskoa, että näen vielä sen päivän, kun esikoiseni isä löydetään ja syylliset tuomitaan tai edes nimetään. Mutta toistaiseksi niin ei ole käynyt, oli vallassa kuka tahansa.
uutiskirje 