Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan hallituksen poikkeuksellisen ankara leikkauspolitiikka vaarantaa yhä useampien ihmisten oikeuden ihmisarvoiseen asumiseen.
Amnestyn Suomen osaston tutkimusraportti ”Joudun valitsemaan ruuan ostamisen ja vuokran maksamisen välillä – leikkauspolitiikan vaikutukset riittävään asumiseen Suomessa” avaa, miten pääministeri Petteri Orpon hallituksen laaja-alainen leikkauspolitiikka on johtanut asunnottomuuden kasvuun.
– Hallitus on järjestelmällisesti leikannut rakenteista, jotka ovat aiemmin vähentäneet asunnottomuutta Suomessa. Käytännössä hallitus antaa hyväksyntänsä sille, että köyhyys ja asunnottomuus lisääntyvät, toteaa Amnestyn Suomen osaston taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato.
Ihmisarvoinen asuminen on kohtuuhintaista
Oikeus asuntoon on tunnustettu ihmisoikeus, muistuttaa Amnesty. Kansainvälisten ihmisoikeussopimusten mukaan valtion täytyy turvata riittävä, eli kohtuuhintainen ja vakaa, asuminen jokaiselle.
Riittävää asumista ei ole pelkkä katto pään päällä, vaan asunnossa täytyy olla mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, järjestöstä todetaa. Asuminen ei esimerkiksi saa olla niin kallista, ettei ihmisellä jää riittävästi rahaa ruokaan tai lääkkeisiin.
Kansainvälisesti arvostetulla Asunto ensin -mallilla Suomessa onnistuttiin vähentämään asunnottomuutta jopa 80 prosenttia 1980-luvulta vuoteen 2023. Nyt hallitus on luopunut tavoitteestaan poistaa kaikki asunnottomuus ja tavoittelee ainoastaan pitkäaikaisasunnottomuuden poistamista. Samaan aikaan asunnottomia tulee koko ajan lisää.
– Mitkään pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tähtäävät ohjelmat tai palvelut eivät tule riittämään, jos samaan aikaan hallitus tuottaa lisää köyhyyttä ja asunnottomuutta, Sato sanoo.
Asunnottomuuden lisääntymisen takana ovat muun muassa sosiaaliturvaetuuksien, kuten asumis- ja toimeentulotuen, leikkaukset. Pienituloisimpien tuloista jopa puolet kuluu asumiskustannuksiin, kun vuosi sitten osuus oli kolmanneksen luokkaa.
– Hallitus tiesi, että sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään esimerkiksi häätöjä ja ruoka-avun tarvetta, mutta toteutti leikkaukset silti ja suunnittelee yhä uusia, Sato toteaa.
Työssäkäyvien asunnottomuus yllätti asiantuntijat
Amnestysta todetaan, etteivät työssäkäyvät ihmiset ole perinteisesti Suomessa vaarassa joutua asunnottomiksi. Nyt tilanne on kuitenkin muuttunut niin nopeasti, että se on yllättänyt monet asiantuntijat ja sosiaalityöntekijät.
Moni työssäkäyvä ihminen on kertonut Amnestylle joutuvansa turvautumaan ruoka-apuun ja diakoniatyöhön. Sosiaalityöntekijät ja asumisneuvojat puolestaan kertovat työssäkäyvien hakevan apua esimerkiksi vuokravelkojen, häätöuhan ja asunnottomuuden takia.
Yhä harvempi työssäkäyvä voi saada yleistä asumistukea ja tuen taso on aiempaa matalampi. Kun elinkustannukset ovat nousseet mutta reaalipalkat eivät, on yhä useammalla työssäkäyvällä vaikeuksia selvitä arjen kuluista.
Lisääntyneet häädöt ja asunnottomuus ovat Amnnestyn mukaan vain jäävuoren huippu. Asumisen epävarmuus koskee kymmeniä tuhansia ihmisiä Suomessa. Järjestön mukaan tämä tulee lisäämään asunnottomien määrää.
– On erittäin ongelmallista, ettei hallitus ole reagoinut siihen, että oikeus riittävään asumiseen heikkenee nopeasti eri ihmisryhmien keskuudessa. Hallitus ei voi sivuuttaa ihmisoikeusvelvoitteitaan tässä vakavassa tilanteessa, Sato summaa.
uutiskirje 