Eduskunta on yväksynyt esityksen saamelaiskäräjälain uudistamisesta, tiedottaa Saamelaiskäräjät. Lakiehdotus hyväksyttiin äänin 150–27, poissa oli 22.
– Tämä on historiallinen päivä saamelaisille. Pitkä piina on ohi ja saamelaisyhteisön periksiantamaton työ palkitaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.
Saamelaisten virallinen edustaja Saamelaiskäräjät on vaatinut saamelaiskäräjälain tarkistamista kolmenkymmenen vuoden ajan siitä lähtien, kun laki säädettiin vuonna 1995. Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt äänioikeuspykälän lappalaisperustetta, joka viittaa elinkeinoihin, ei etnisiteettiin. Nyt se poistetaan laista.
”Pitkä piina on ohi ja saamelaisyhteisön periksiantamaton työ palkitaan.”
– Nyt korjataan Suomessa vallinnut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten loukkaustila, jonka YK on todennut vuosina 2019 ja 2022, sanoo Näkkäläjärvi.
Hänen mukaansa ihmisoikeusloukkaukset ovat johtuneet siitä, että saamelaiskäräjälain sisältämiä äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden saamelaiskäräjävaaleissa määritteleviä kriteereitä on korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulkittu tavoin, jota Saamelaiskäräjät ei ole koskaan hyväksynyt.
– Täten vaaliluetteloon on päässyt henkilöitä, joita Saamelaiskäräjien elimet eivät ole tunnistaneet saamelaisyhteisön jäseniksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sanoo.
– Haluan kiittää pääministeri Petteri Orpoa ja hänen hallitustaan siitä, että he sitoutuivat vahvistamaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja veivät saamelaiskäräjälakiuudistuksen maaliin. Kiitos kuuluu myös oppositiopuolueille, joilta tuli vahvaa tukea saamelaiskäräjälakiesitykselle, Näkkäläjärvi sanoo.
Suomi tunnustaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden
Saamelaiskäräjälain uudistamista on valmisteltu yli vuosikymmenen ajan neljällä hallituskaudella. Ensimmäinen työryhmä asetettiin jo vuonna 2012. Työ saamelaiskäräjälain uudistamiseksi saatiin kuitenkin onnistuneesti päätökseen vasta nyt.
– Olen iloinen siitä rakentavasta yhteistyöstä ja hyvästä keskustelukulttuurista, joka meillä Saamelaiskäräjillä on ollut pääministeri Orpon hallituksen kanssa. Haluan kiittää koko eduskuntaa ja erityisesti perustuslakivaliokuntaa tästä prosessista ja sen aikana osoitetusta sitoutumisesta, sanoo Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
”Pääsemme tekemään yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan kanssa.”
Uudistuksen myötä Suomi tunnustaa myös sisäisessä lainsäädännössään saamen kansan itsemääräämisoikeuden. Oikeuden toteutumista vahvistetaan muun muassa parantamalla saamelaisten ja viranomaisten välisiä yhteistoiminta- ja neuvottelumenettelyjä kansainvälisesti vakiintuneen vapaaehtoisen, ennalta annetun ja tietoon perustuvan suostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent eli FPIC) hengessä.
Jatkossa mahdolliset erimielisyydet tulevat perustettavan uuden riippumattoman ja asiantuntevan muutoksenhakulautakunnan ratkaistaviksi, samalla kun korkein hallinto-oikeus säilyy laissa vain valitusluvan kautta.
– Tässä lainsäädännössä on pohjimmiltaan kyse siitä, saako Suomessa saamelaisilla olla oma, vapaa ääni. On tärkeää, että saamelaiskäräjälain uudistuksen myötä vahvistetaan neuvottelun ja yhteistyön rakenteita, sillä meillä on ollut tilanteita, joissa yhteistyöstä on kieltäydytty. Näin pääsemme tekemään yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan kanssa sen varmistamiseksi, että saamen kielillä ja kulttuurilla on tulevaisuus Suomessa, jatkaa Juuso.
Uudistettu laki tuo monia käytännön parannuksia
Saamelaiskäräjien mukaan uudistettu laki parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä Saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
– Lain yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen uudistaminen on tulevaisuuden kannalta merkittävää, sillä se tuo ennustettavuutta ja sujuvoittaa viranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluprosesseja, sanoo Saamelaiskäräjien ensimmäinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.
– Erityisen iloinen olen siitä, että uudistettu laki tuo konkreettisia parannuksia, kuten kiertävän äänestysauton ja vaalipäivän äänestyksen usealla paikkakunnalla per saamelaisalueen kunta. Nämä uudistukset helpottavat äänestämistä pitkien välimatkojen saamelaisalueella ja vahvistavat demokratiaa, jatkaa Aikio.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajisto kiittää tiedotteessa kaikkia, jotka ovat kolmenkymmenen vuoden ajan ponnistelleet saamelaiskäräjälain uudistamisen eteen.
– Suuri kiitos kuuluu edellisille Saamelaiskäräjille sekä Saamelaiskäräjien aikaisemmille puheenjohtajille Pekka Aikiolle, Klemetti Näkkäläjärvelle ja Tiina Sanila-Aikiolle, jotka tekivät valtavan työn omilla kausillaan. Kiitämme sydämestämme saamelaisyhteisöä, -vapaaehtoisia, -aktivisteja ja jokaista saamelaista, joka on antanut aikaansa ja panoksensa saamelaiskäräjälakiuudistuksen eteen, Näkkäläjärvi, Aikio ja Juuso sanovat.
– Arvostamme myös suuresti suomalaisen yhteiskunnan yhteistyökumppaneita ja tahoja, jotka ovat tukeneet saamelaisia tämän prosessin aikana.
Puheenjohtajisto kertoo keskittyvänsä nyt saamelaisen kielen ja kulttuurin tukemiseen, kun aikaa vapautuu saamelaiskäräjälakiuudistukselta. Niin ikään saamelaisten perinteiset elinkeinot tarvitsevat ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelman.
– Saamelaiskäräjät haluaa myös olla aktiivinen saamelaisalueen elinvoiman kehittämisessä ja pohjoisen asuttuna pitämisessä, Näkkäläjärvi, Aikio ja Juuso sanovat.
lehti 