KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Fyysikko ihmettelee uskontoa

Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist on kirjoittanut useita yleistajuisia tietokirjoja ja saanut muun muassa Tieto-Finlandia-palkinnon.

Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist on kirjoittanut useita yleistajuisia tietokirjoja ja saanut muun muassa Tieto-Finlandia-palkinnon. Kuva: Pertti Nisonen/WSOY

Professori Kari Enqvistille uskonnot ovat kuin psykoottisten harhakuvia.

Elias Krohn
22.11.2009 16.01
Fediverse-instanssi:

Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin voimakkaasti uskontoja kritisoivat teokset ovat viime vuosina niittäneet suosiota kristityssä maailmassa. Samaan antiuskonnollisen asiakirjallisuuden sarjaan voi laskea laskea myös suomalaisfyysikko Kari Enqvistin tuoreen teoksen Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat.

Enqvist ei julista ateismia eikä halua loukata uskovia, vaan pikemminkin vilpittömästi ihmettelee, mikä saa ihmiset uskomaan. Hän ei määrittele itseään ateistiksi vaan uskonnottomaksi.

Siinä missä ateisti todistelee, ettei Jumalaa ole olemassa, uskonnoton kokee koko kysymyksen epämielekkäänä. ”Uskonnoton ymmärtää uskontoa yhtä huonosti kuin normaalikansalaiset psykoottisten harhakuvia”, Enqvist vertaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Enqvist kehottaa pohtimaan, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tah- donvastaisella lääkityksellä.

Hän tunnustaa olleensa väärässä käsitellessään aiemmissa kirjoituksissaan uskontoja oppeina, joita vastaan voisi järkiperäisesti argumentoida. Nyt hän on päätynyt määrittelemään uskonnon kimpuksi psykologisen todellisuuden viruksia, meemejä. Geenien tavoin meemit pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan oman elinkelpoisuutensa, monistamaan itseään ja leviämään sukupolvesta toiseen.

Kaiken takana aivot

Enqvistin maailmankuva on materialistinen, ja niinpä hän näkee meemitkin viime kädessä fysiologisina, ihmisen aivotoimintaan perustuvina. Yhtä lailla hän selittää fysiologialla uskonnottomuutta: uskonnoton on ”henkilö, joka aivojensa arkkitehtuurin vuoksi ja siis sattuman ansiosta on uskontovirukselle immuuni”.

Mitään merkittävää filosofista manifestia kirja ei sisällä. Siinä ei ole juurikaan viitteitä perehtymisestä filosofisen materialismin oppeihin. Apua olisi voinut saada vaikkapa Karl Marxilta.

Marxhan näki, että kaikki henkinen on viime kädessä palautettavissa aineeseen ja sen järjestäytymiseen, mutta tunnusti silti erilaisten selitystasojen tarpeen. Paraskaan fysiikka tai biokemia ei riitä selittämään esimerkiksi ihmisten välisiä yhteiskunnallisia suhteita.

Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä.

Silmiinpistävää on sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman puute Enqvistin käsitellessä uskonnollista fundamentalismia ja skitsofreniaa, johon hän sen rinnastaa. Vaikka molemmat mitä ilmeisimmin ovat jäljitettävissä aivotoimintaan, ihmisen aivot eivät kehity irrallaan ympäristöstä. Yksilön sijasta tai lisäksi sairaita voivat olla ympäristö ja olosuhteet. Sama pätee myös perinteisesti ruumiillisiksi luokiteltaviin sairauksiin.

Merkityksiä ilman uskontoa

Kirjassa on runsaasti henkilökohtaisia aineksia. Enqvist kertoilee varsinkin vanhempiensa ja anoppinsa vanhenemisesta. ”Minuus on vain aivojen molekyylikonglomeraattien ilmentymää”, hän toteaa eräänlaisena päätelmänä äitinsä Alzheimirin tautia kuvailtuaan.

Enqvist arvelee, että myös tieteellisen tiedon huipulla vastaan tulee ”kosminen tyhjyys”. Vaikka hän ei usko luontoa suurempiin voimiin, hän ei väitä elämän olevan merkityksetöntä. Arkielämän pieniä iloja ei hänestä arvosteta riittävästi. Hän kehottaa tutkimaan vaikka apilan lehteä.

Fysiikan asiantuntemus tulee esiin lähinnä Enqvistin kuvaillessa Japaniin pudotettuja atomipommeja. Hän ei suhtaudu ihmiskunnan kehitykseen järin optimisesti, vaan arvelee kynnyksen ydinaseiden käyttöön taas madaltuvan. Hän tunnustautuu ”lievän pasifistiseksi”, mutta ei juuri nostata intoa rauhan ja paremman maailman puolesta toimimiseen.

Marxin ohella Enqvistille olisi voinut olla apua myös Immanuel Kantista. Kantin mukaan meidän on toimittava ikään kuin meillä olisi vapaa tahto, vaikka niin ei todellisuudessa olisikaan. Luonnontieteisiin perustuvaa determinismiä edustava Enqvist tuntuu esittävän jotain samansuuntaista, mutta haparoiden.

Vapaan tahdon oletuksesta seuraisi myös maailmanparantamisen mahdollisuus ja velvollisuus.

Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat.
205 sivua. WSOY 2009.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

Uusimmat

IPES-Foodin tuoreen raportin mukaan maailman ruokajärjestelmän työntekijät joutuvat laajamittaisen hyväksikäytön kohteiksi.

Maailman ruokkijat työskentelevät köyhyydessä ja vaarallisissa oloissa

Amerikkalaistoimittajan leppoisat vankipäivät Putinin Venäjällä

SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar on joutunut sellaisen hyökkäyksen kohteeksi, jota kenenkään ei pitäisi kokea.

Viikon päätteeksi: Tynkkysen puheissa Nasima Razmyarista on kaikuja Lapuan liikkeen muilutuksista

Jhapalin kylässä Lounais-Bangladeshissa asuva 45-vuotias Nurunnahar pelkää vuoroveden nousua. Ennakkovaroitukset auttavat häntä varautumaan tulviin.

Bangladeshissa tulvavaroitus voi pelastaa kylän – Uusi järjestelmä yhdistää tekoälyä ja paikallisten kokemuksia

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

21.11.2026

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

21.11.2026

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

21.11.2026

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

21.11.2026

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset