KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Fyysikko ihmettelee uskontoa

Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist on kirjoittanut useita yleistajuisia tietokirjoja ja saanut muun muassa Tieto-Finlandia-palkinnon.

Teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvist on kirjoittanut useita yleistajuisia tietokirjoja ja saanut muun muassa Tieto-Finlandia-palkinnon. Kuva: Pertti Nisonen/WSOY

Professori Kari Enqvistille uskonnot ovat kuin psykoottisten harhakuvia.

Elias Krohn
22.11.2009 16.01

Richard Dawkinsin ja Christopher Hitchensin voimakkaasti uskontoja kritisoivat teokset ovat viime vuosina niittäneet suosiota kristityssä maailmassa. Samaan antiuskonnollisen asiakirjallisuuden sarjaan voi laskea laskea myös suomalaisfyysikko Kari Enqvistin tuoreen teoksen Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat.

Enqvist ei julista ateismia eikä halua loukata uskovia, vaan pikemminkin vilpittömästi ihmettelee, mikä saa ihmiset uskomaan. Hän ei määrittele itseään ateistiksi vaan uskonnottomaksi.

Siinä missä ateisti todistelee, ettei Jumalaa ole olemassa, uskonnoton kokee koko kysymyksen epämielekkäänä. ”Uskonnoton ymmärtää uskontoa yhtä huonosti kuin normaalikansalaiset psykoottisten harhakuvia”, Enqvist vertaa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Enqvist kehottaa pohtimaan, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tah- donvastaisella lääkityksellä.

Hän tunnustaa olleensa väärässä käsitellessään aiemmissa kirjoituksissaan uskontoja oppeina, joita vastaan voisi järkiperäisesti argumentoida. Nyt hän on päätynyt määrittelemään uskonnon kimpuksi psykologisen todellisuuden viruksia, meemejä. Geenien tavoin meemit pyrkivät kaikin keinoin varmistamaan oman elinkelpoisuutensa, monistamaan itseään ja leviämään sukupolvesta toiseen.

Kaiken takana aivot

Enqvistin maailmankuva on materialistinen, ja niinpä hän näkee meemitkin viime kädessä fysiologisina, ihmisen aivotoimintaan perustuvina. Yhtä lailla hän selittää fysiologialla uskonnottomuutta: uskonnoton on ”henkilö, joka aivojensa arkkitehtuurin vuoksi ja siis sattuman ansiosta on uskontovirukselle immuuni”.

Mitään merkittävää filosofista manifestia kirja ei sisällä. Siinä ei ole juurikaan viitteitä perehtymisestä filosofisen materialismin oppeihin. Apua olisi voinut saada vaikkapa Karl Marxilta.

Marxhan näki, että kaikki henkinen on viime kädessä palautettavissa aineeseen ja sen järjestäytymiseen, mutta tunnusti silti erilaisten selitystasojen tarpeen. Paraskaan fysiikka tai biokemia ei riitä selittämään esimerkiksi ihmisten välisiä yhteiskunnallisia suhteita.

Enqvist on aiemmin vähätellyt filosofian merkitystä. Nytkin hän väittää ohimennen, että filosofia pyrkii kapuamaan fysiikan yläpuolelle. Jää avoimeksi, mitä hän tällä tarkoittaa. Filosofeja hän kehottaa kuitenkin pohtimaan esimerkiksi esittämäänsä kysymystä siitä, tulisiko uskonnollista kiihkoilua hillitä tahdonvastaisella lääkityksellä.

Silmiinpistävää on sosiaalisen ja yhteiskunnallisen näkökulman puute Enqvistin käsitellessä uskonnollista fundamentalismia ja skitsofreniaa, johon hän sen rinnastaa. Vaikka molemmat mitä ilmeisimmin ovat jäljitettävissä aivotoimintaan, ihmisen aivot eivät kehity irrallaan ympäristöstä. Yksilön sijasta tai lisäksi sairaita voivat olla ympäristö ja olosuhteet. Sama pätee myös perinteisesti ruumiillisiksi luokiteltaviin sairauksiin.

Merkityksiä ilman uskontoa

Kirjassa on runsaasti henkilökohtaisia aineksia. Enqvist kertoilee varsinkin vanhempiensa ja anoppinsa vanhenemisesta. ”Minuus on vain aivojen molekyylikonglomeraattien ilmentymää”, hän toteaa eräänlaisena päätelmänä äitinsä Alzheimirin tautia kuvailtuaan.

Enqvist arvelee, että myös tieteellisen tiedon huipulla vastaan tulee ”kosminen tyhjyys”. Vaikka hän ei usko luontoa suurempiin voimiin, hän ei väitä elämän olevan merkityksetöntä. Arkielämän pieniä iloja ei hänestä arvosteta riittävästi. Hän kehottaa tutkimaan vaikka apilan lehteä.

Fysiikan asiantuntemus tulee esiin lähinnä Enqvistin kuvaillessa Japaniin pudotettuja atomipommeja. Hän ei suhtaudu ihmiskunnan kehitykseen järin optimisesti, vaan arvelee kynnyksen ydinaseiden käyttöön taas madaltuvan. Hän tunnustautuu ”lievän pasifistiseksi”, mutta ei juuri nostata intoa rauhan ja paremman maailman puolesta toimimiseen.

Marxin ohella Enqvistille olisi voinut olla apua myös Immanuel Kantista. Kantin mukaan meidän on toimittava ikään kuin meillä olisi vapaa tahto, vaikka niin ei todellisuudessa olisikaan. Luonnontieteisiin perustuvaa determinismiä edustava Enqvist tuntuu esittävän jotain samansuuntaista, mutta haparoiden.

Vapaan tahdon oletuksesta seuraisi myös maailmanparantamisen mahdollisuus ja velvollisuus.

Kari Enqvist: Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat.
205 sivua. WSOY 2009.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Kuluvalla viikolla on yksi selkeästi tärkein asia eduskunnassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Lakon siirtäminen ihmetyttää: ”Toivottavasti myös palkkaratkaisussa näkyy, että varastoala on muodostunut näin tärkeäksi”

03.02.2023

20 vuotta sitten: Vaalikuume meni SDP:n ja vasemmistoliiton väliseksi nokitteluksi

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

03.02.2023

Teollisuusliitto ja teknologiateollisuus pääsivät neuvottelutulokseen – Sunnuntaina selviää, mitä tuloksesta sanoo liiton hallitus

03.02.2023

Vasemmistojärjestöt huolissaan: Monta naissurmaa vuoden vaihteen aikaan

03.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään