Gmo-vapaata Suomea ajava solubiologi Liisa Kuusipalo pitää EU-komission esitystä isona periaatteellisena muutoksena aiempaan.
– Aiemmin jäsenmaita sitovat päätökset on tehty EU-tasolla. Nyt annetaankin maiden itse valita. Periaatteellisesti tämä paljon isompi asia, kun ensin alkuun näyttikään, hän pohtii.
Nykykäytäntö laillistetaan
Muuntogeenisiä organismeja (gmo) koskevaan direktiiviin esitetty muutos merkitsee sitä, että jäsenmaiden omat päätökset, joilla kielletään gmo-kasvien viljely, muuttuvat laillisiksi. Moni jäsenmaa onkin tehnyt kansallisia gmo-kielteisiä päätöksiä. Puola, joka on EU:n suurin maatalousvaltio, on kieltänyt kaikkien gm-kasvien viljelyn.
Suomi ei saa Kuusipalolta kovin hyviä pisteitä.
– Suomi, jossa on hyvin gmo-myönteiset virkamiehet, pyrki jopa pakottamaan Itävallan hyväksymään geenimaissin viljelyn. Valtaosa jäsenmaista oli onneksi sitä mieltä, että tällaista pakkoa ei voida soveltaa.
Nykykäytännön laillistaminen on Kuusipalon mielestä merkittävä voitto gmo-vapautta ajaneille jäsenmaille ja kansanliikkeille.
– Enää ei tarvitse EU:ssa taistella siitä, onko gmo-kriittisillä mailla oikeus suojella maatansa.
Alueillekin päätösvaltaa
Komissio jätti direktiivimuutosta koskevan asetusluonnoksen tiistaina. Samalla se hyväksyi myös suosituksen, joka koskee muuntogeenisten kasvien viljelyä rinnan tavanomaisen ja/tai luonnonmukaisen viljelyn kanssa.
Suosituksessa jäsenmaille annetaan lisää joustonvaraa, jotta ne voivat ottaa huomioon omat paikalliset, alueelliset ja kansalliset olosuhteensa.
– EU-maissa on tehty jo tuhansia alueellisia päätöstä siitä, että geenimuuntelukasveja ei viljellä esimerkiksi jossain maakunnassa tai kunnassa. Nyt nämäkin päätökset ovat saamassa virallisemman aseman, Kuusipalo toteaa.
Suomessakin esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n aluejärjestö esimerkiksi Uudellamaalla on kieltänyt gmo-kasvien viljelyn alueellaan. Nämäkin päätökset saanevat jatkossa vahvemman painoarvon.
Poliitikot päättämään
Muutos ei kuitenkaan koske terveys- ja ympäristöriskien tieteelliseen arviointiin perustuvaa muuntogeenisten organismien lupajärjestelmää, joka säilyy entisellään.
Euroopan ruokaturvallisuusviranomainen EFSA käsittelee siis jatkossakin gmo-viljelyä koskevat hakemukset.
– Mutta vaikka EFSA hyväksyy tai Euroopan komissio hyväksyisi, siltikin maa voi kyseisen lajin viljelyn kieltää, Kuusipalo selvittää.
Tämä on hänen mukaansa hyvä muistaa varsinkin Suomessa.
– Pelkona on, että jos poliitikot eivät käytä valtaa vaan se jätetään viranomaisille, geenimuuntelumyönteisyys etenee. Silloin meidän tilanteemme ei siis parane ollenkaan.
Kuusipalo muistuttaa, että selkeä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että meillä ei tarvita geenimuunneltuja kasveja.
– Poliitikkojen pitäisi nyt pitää kansalaisten puoli.
lehti 