Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 5.11.2010
Tasavallan presidentti Tarja Halonen luovutti kuukausi sitten Saarioisten Sahalahden tehtaan edustajille vuoden 2010 työelämäpalkinnon 30 000 euroa tehtaan senioriohjelmasta, jolla on onnistuttu pidentämään yli 55-vuotiaiden työntekijöiden työuria.
Palkinnon presidentin kädestä vastaanottaneet tehtaanjohtaja Ritva Tuohimaa ja työsuojeluvaltuutettu Eija Selander kertoivat olleensa koko tehdasväen kanssa yllättyneitä palkinnon saamisesta. Nykyisessä työurailmapiirissä se on kuitenkin turhaa vaatimattomuutta.
”Kaikkiperustuuvapaaehtoisuuteen”
Tehtaalla otettiin vuonna 2004 käyttöön senioriohjelma yli 55-vuotiaille työntekijöille, jonka tarkoitus on parantaa iäkkäiden työntekijöiden jaksamista, jotta he jaksaisivat olla entistä pidempään työelämässä. Käytännössä tämä on tarkoittanut työn keventämistä, kuntoutusta ja ylimääräisiä vapaapäiviä.
Ohjelmalla on onnistuttu vähentämään sairaspoissaoloja ja nostamaan eläköitysmisikää. Ohjelman aikana yli 60 vuotiaiden työntekijöiden osuus työvoimasta on kasvanut 3,5 prosentista 6,3 prosenttiin. Keskimääräinen eläköitymisikä ohjelman aikana on ollut runsaat 61,5 vuotta.
Kangasalan kunnassa sijaitsevassa Ruoka-Saarioisten Sahalahden tehtaassa on tällä hetkellä 830 työntekijää ja toimihenkilöä, joista noin sata on senioriohjelman piirissä. Vaikka ohjelma on vapaaehtoinen, siihen kuuluvat lähes kaikki yli 55-vuotiaat työntekijät.
Vuonna 1957 perustetun Sahalahden tehtaan eli Ruoka-Saarioisten tuotteet ovat laatikot, keitot, annosateriat, pakastepuolivalmisteet ja raa´at broilerituotteet. Tehtaan markkina-alue on kotimaa. Viime vuoden liikevaihto oli 153,2 miljoonaa euroa.
Oma malli tärkeä
Senioriohjelman taustalla on 2000-luvun alussa virinnyt keskustelu työssäjaksamisesta ja liian varhain eläköitymisestä. Sahalahden tehtaan tyky-ryhmässä ryhdyttiin keskustelemana asiasta ja työntekijä- ja työnantajapuoli päätyivät senioriohjelman aloittamiseen vuoden 2004 alussa.
Työsuojeluvaltuutettu Eija Selander oli alusta asti rakentamassa ohjelmaa.
– Siihen aikaan Abloylla ja Oraksella oli vastaavat ohjelmat. Tutustuimme niihin, mutta ei toisten ohjelmaa voi suoraan kopioida. Kyllä tällaiset ohjelmat pitää rakentaa aina kunkin työpaikan ja sen olosuhteiden mukaan. Meilläkin on monta asiaa, joita ei muilla ole. Ne voivat olla muille pieniä, mutta meille tärkeitä.
Ikäohjelman tarpeellisuus perustui pitkälti siihen, että työ elintarviketehtaassa on raskasta.
– Kylmä ja toistotyö on meillä se pahin yhdistelmä.
– Yksi meidän tehtaamme ominaisuus on se, että vanhenevilla ihmisillä on hirveän pitkät työsuhteet. He ovat tehneet koko ikänsä, 30 ai 40 vuotta raskasta työtä. Toki vuosien mittaan työolosuhteet ovat parantuneet ja keventyneet, mutta kyllä pitemmän päälle alkaa kremppoja näkyä, kertoo Selander.
Vapaat iso juttu – palkka ei alene
Tällä hetkellä lähes kaikki Sahalahden yli 55 vuotiaat ovat mukana vapaaehtoisessa senioriohjelmassa. Ritva Tuohimaa kertoo, että ohjelma aloitetaan henkilökohtaisella kehyskeskustelulla esimiehen kanssa.
– Siinä mietitään yhdessä millä toimenpiteillä pystytään esimerkiksi muuttamaan työtä. Meillä on myös palkkaryhmätakuu eli jos seniori siirtyy kevyempiin tai helpompiin töihin, hän säilyttää niin halutessaan vanhan palkkaryhmänsä. Tämä olikin alkuvaiheessa työntekijöille varmaan se suurin asia.
Ylimääräiset vapaat ovat pääluottamusmies Lasse Aholan mukaan tällä hetkellä se suurin juttu. Lomarahat ja palvelusvuosipalkkiot on mahdollisuus muuttaa vapaapäiviksi.
– Alussa mietimme työpäivän lyhentämistä 6 tuntiin, mutta se oli tuotannossa aika mahdotonta järjestää, koska joku muu olisi aina tarvittu tilalle linjalle. Lähdimme sitten siitä, että pyritään järjestämään vapaaksi kokonaisia päiviä tai viikkoja.
– Ohjelma sisältää monia kohtia joista henkilö voi valita hänelle parhaiten sopivan. Senioreilla on ensisijaisuus omaan työhön. Kolmivuorotyöstä voi myös siirtyy kaksivuorotyöhön ja fysikaalista hoitoa on mahdollisuus saada työterveyslääkärin suosituksella, kertoo Selander.
– Paras ominaisuus tässä on, että kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Ei ole pakko ottaa vapaata, jos ei halua tai voi käydä vaikkapa vain fysikaalisessa hoidossa, sanoo pääluottamusmies Ahola.
Putkeen vapaaehtoisesti
Viime vuosina yt-neuvottelujen yhteydessä on tutuksi tullut hokema, että henkilöstön vähentämistä pyritään toteuttamaan erilaisilla eläkejärjestelyillä tai työttömyysputkella. Varsinaista putkeahan ei ole, vaan 58-vuotias tai myöhemmin 60-vuotias voi saada työttömyyspäivärahaa viralliseen eläköitymiseensä saakka.
Alkuvuodesta Sahalahdella käytiin yt-neuvottelut, jossa tämäkin asia oli pääluottamusmies Aholan mukaan esillä.
– Yhtenä aspektina neuvottelimme eläkeputkesta, mutta jokaiselta siihen menevältä edellytimme vapaaehtoisuutta. Putkeen menevät halusivat sitä itse. Käytimme tässä järjestelmän suomaa mahdollisuutta.
– Putkihalulla on monta syytä, kenellä mitäkin. Yleensä talous alkaa siinä iässä olemaan siinä kunnossa, että päivärahalle voi jäädä, vaikka ansiot putoavat. Monilla on kremppoja, jotka vaikeuttavat työelämässä selviytymistä. Putki on yksi mahdollisuus, jota voi käyttää eläköitysmiskeinona. Korostan kuitenkin, että meillä kaikki olivat vapaaehtoisia, sanoo pääluottamusmies Ahola.
Raha ei ratkaise
Työnantajan kannalta senioriohjelma on ollut menestys. Sen kustannuksetkin ovat pysyneet maltillisina.
– Rahalliset panostukset ovat olleet pieniä siihen hyötyyn nähden, mitä tässä saavutetaan, sanoo tehtaanjohtaja Ritva Tuohimaa.
Hänen mukaansa ikääntyneitä työntekijöitä kannattaa pitää töissä.
– Mitä pidempi työura, sen parempi. Lisäksi meillähän on täällä kaikenikäisiä töissä ja se luo sen työyhteisön.
Ohjelman alkuvaiheessa nuoremmilla oli epäluuloa ohjelmaa kohtaan. Jotkut ajattelivat, että toiset pääsevät nyt helpommalla. Tämä asenne on Tuohimaan mukaan karissut ja ohjelman hyväksyy koko työyhteisö.
– Nyt saattaa käydä niin, että nuoremmasta väestä joku tulee valittamaan, että senioria ei kohdella noin. Ymmärretään, että jossakin vaiheessa ollaan mahdollisesti samassa tilanteessa, sanoo Ahola.
Tuohimaa, Ahola ja Selander sanovat, että senioriohjelma on tänään jokapäiväistä elämää Sahalahdessa ja suosittelevat sitä muillekin.
– Suosittelen kaikille Suomen työpaikoille. Avoimin mielin mukaan, niin varmasti kannattaa. Keskimääräinen eläköitymisikä on noussut ja sairaspoissaoloprosentti pienentynyt. Ne ovat konkreettisia tuloksia ohjelmasta ja sen pitäisi kelvata vastahankaisimmallekin työnantajalle, pohtii pääluottamusmies Ahola.
Kaikki mahdollisuudet auki
Työurien pidentäminen on valtakunnassa kuumimpia puheenaiheita, vaikka konkreettisia päätöksiä asian suhteen odotetaan vasta eduskuntavaalien jälkeen. Työnantajapuolen EK ajaa eläkeiän alarajan nostoa 65 vuoteen. Palkansaajaliike vastustaa tätä ja ajaa pehmeitä keinoja, joilla kokonaistyössäoloaikaa voidaan pidentää.
Sahalahden senioriohjelma kuuluu niihin pehmeisiin keinoihin. Se on toteutettu työpaikkatasolla ja yhteistyössä.
Pääluottamusmies Lasse Aholan mukaan työurien pidentämiseen voidaan mennä kahta kautta. Sahalahdella pyritään muuttamaan olosuhteita, joka mahdollistaa sen, että ihminen pystyy tekemään töitä pidempään.
Selander arvioi, että eläköitysmisikä nousee, mutta ihan mahdottomiin siinä ei voida mennä.
– Ei tehtaalla tarvitse sentään 67-vuotiaaksi olla. Kyllä työ sen verran kovaa. Mielestäni 65 vuotta on se yläikäraja. Onhan meillä poikkeuksiakin ollut, mutta silloin täytyy olla tosihyväkuntoinen.
– Eläkejärjestelmää ei saa romuttaa niin, että osa-aikaeläke tai putki poistettaisiin. Täytyy olla mahdollisuus tarvittaessa ennenaikaiseen eläköitymiseen ilman että talous romahtaa, muistuttaa Ahola.
lehti 