Hallitus ja puolustusvaliokunnan enemmistö esittävät hyväksyttäväksi sopimusta. Kontulan mielestä asian käsittely eduskunnassa on ollut riittämätöntä. Esitys on eduskunnan valiokunnista ollut esillä vain puolustusvaliokunnassa, jossa siitä kuultiin asiantuntijoina kahta virkamiestä.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi tekee tietoturvallisuussopimuksen pelkästään puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä varten. Jo pelkästään siksi sitä olisi pitänyt valiokuntavaiheessa tarkastella myös perustuslain ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, Kontula sanoo.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan hyväksyttäväksi Suomen ja Israelin välisen sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta.
Israelille määrittelyvaltaa
Kontula on eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen. Hän pitää selvänä, että ainakin sopimuksen suhde julkisuusperiaatteen tiedonsaantioikeuteen vaatisi perustusvaliokunnan arviointia. Keskiviikkona eduskunnan palautekeskusteluun tulevassa hallituksen esityksessä määräysoikeus säilyy aineiston luovuttaneella valtiolla eli Israelilla.
– Käytännössä se tarkoittaa, että kun Suomi ostaa Israelista aseita, se samalla antaa Israelille määrittelyvaltaa siihen, mitä tietoja Suomessa salataan.
Tämän toteaa myös puolustusvaliokunta mietinnössään.
– Vastaavasti sopimus antaa Israelin teollisuudelle mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia tai osallistua sellaisiin hankkeisiin, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä Suomen turvaluokiteltuun tietoon, mietinnössä myönnetään.
Mahdollisuus tilauksiin
Puolustusvaliokunta sanoo, että sopimuksen tarkoituksena on varmistaa salassa pidettävän tiedon suojaaminen Suomen ja Israelin välillä puolustus- ja turvallisuushankintojen yhteydessä.
– Kysymys on arkaluonteisista tietoaineistoista, jotka lähettävässä sopimusvaltiossa on erikseen luokiteltu korkean tietoturvallisuuden tason toteuttamista edellyttäviksi, valiokunta arvioi.
Valiokunta toteaa myös, että sopimus antaa suomalaiselle puolustus- ja turvallisuusalan teollisuudelle mahdollisuuden saada sellaisia tilauksia, joiden toteuttaminen edellyttää pääsyä Israelin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.
Vastoin periaatteita
Puolustusvaliokunnassa mietintöön jätti eriävän mielipiteen vasenryhmän kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Hän otti esiin sen, että sopimuksen edellyttämä salassapito on vastoin Suomen periaatetta.
– Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö, Yrttiaho muistutti.
– Israel kieltää yrityksiä kertomasta julkisuuteen puolustus- ja turvallisuusalan toimitussopimuksista ja yhteistyöhankkeista.
Hän totesi, että Suomen ja Israelin käymä asekauppa on nousemassa keskeiseksi ulkopoliittiseksi puheenaiheeksi Suomessa.
– Merkittävien EU-maiden, kuten Ison-Britannian, tai pohjoismaiden kuten Norjan ja Ruotsin, uudelleen arvioidessa ja katkaistessa kauppasuhteitaan Israelin aseteollisuuteen, ovat Suomen hallitus ja puolustusministeriö valinneet päinvastaisen lähestymistavan, Yrttiaho ihmetteli.
Vuosina 2004 – 2007 Suomi oli toiseksi merkittävin ohjusteknologian viejä Israeliin. Lisäksi Suomi on hankkinut vuodesta 1999 lähtien israelilaisia aseita yli 152 miljoonalla eurolla.
Suomen uskottavuus?
Kontula nosti esiin asekaupat Israelin kanssa jo syyskuussa eduskunnan kyselytunnilla. Tuolloin hän tiedusteli puolustusministeri Stefan Wallinilta (r.), eikö Suomen uskottavuus nakerru, kun maa samaan aikaan käy asekauppaa Israelin kanssa ja ajaa YK:ssa sopimusta, joka estäisi asekaupan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyvien maiden kanssa,
Kyse oli Suomen aikeesta ostaa miehittämättömiä lennokkeja Israelista yli 17 miljoonalla eurolla.
Wallin perusteli aietta sillä, että luopuessaan henkilömiinoista Suomi menettää osan suorituskyvystään, joka nyt täytyy korvata muun muassa tiedustelutehtäviin tarkoitetuilla lennokeilla.
lehti 