Hormonikorvaushoidon vastustajana tunnettu tutkimusprofessori Hemminki ihmettelee tampelaisen gynekologi Kajanin julkisuudessa esittämää listaa niistä sairauksista, joiden riskiä voidaan vähentää vaihdevuosien korvaushoidolla.
– Lista ei perustu tutkimukseen, hän toteaa.
Hemmingin mukaan ei ole näyttöä siitä, että esimerkiksi dementian tai sepelvaltimotaudin riski vähenisi korvaushoidoilla.
Toisen korvaushoitolääkkeen vaikutukset ja riskit ovat aivan erilaiset kuin toisen.
Tutkimustieto hormonilääkityksen vaikutuksista tautiriskeihin ei Hemmingin mukaan ole ollenkaan niin yksiviivaista kuin mitä Kajan antaa ymmärtää.
Puhdas estrogeeni tuo nykykäsityksen mukaan ehkä enemmän hyötyjä kuin haittoja. Yhdistelmälääkkeen kohdalla tämä ei päde. Rintasyöpäriskin lisäksi lääke voi ehkä lisätä esimerkiksi aivoinfarktin, dementian tai keuhko-ongelmien (keuhkoemboliat ja -syövät) riskiä.
Osteoporoottisten murtumien riskiä yhdistelmähoito voi vähentää.
Hemminki ei tutkimustiedon valossa suosittelisi yhdistelmävalmistetta tautien ehkäisyyn. Itse vaihdevuosioireiden hoitoon lääkettä voidaan hänen mukaansa ottaa, jos oireet ovat niin kovat, että pieni riski kannattaa ottaa.
Luontovirhe kehno argumentti
Hormonihoidon perustelu naisen pidentyneellä eliniällä ja luonnonvirheellä, mitä Kajan esittää, on Hemmingistä kehno argumentti.
– Naisen keski-ikä on aikoinaan ollut alle 50 vuotta, mutta se johtui suuresta kuolleisuudesta lapsuudessa ja nuorena. vanhoja naisia on ollut niin kauan kuin ikäanalyysia on tehty.
Oirelääkityksenä kuumiin aaltoihin estrogeeni on kyllä Hemminginkin tietojen mukaan paras tiedossa oleva lääke.
– Mutta ongelmana on se, että estrogeeni on hyvä, mutta progestiini (yleisnimitys keltarauhashormoneille) on paha. Jos naisella on kohtu tallella, lääkärit eivät yleensä uskalla antaa estrogeenia ilman progestiinia, koska pelkkään estrogeeniin liittyy kohtusyöpäriski.
Tämä tekee asian Hemmingin mielestä komplisoiduksi.
– Jos naisella ei ole kohtua, estrogeeniä voi antaa riskittömämmin. Tosin valtaosalla vaihdevuosiin tulevista naisista on kohtu tallella.
Sotkun syy: kaksi eri lääkettä
Kajan puhuu vain estrogeenista käymättä rajanvetoa pelkän estrogeenin ja yhdistelmähoidon välillä. Hemmingin mielestä kuitenkin olennaista on juuri se, että hormonikorvaushoidolla tarkoitetaan kahta eri lääkettä.
– Ja toisen lääkkeen vaikutukset ja riskit ovat aivan erilaiset kuin toisen. Tämä on ehkä koko sotkun syy, Hemminki arvelee.
Vanha suositus sanoo, että hormonikorvaushoito olisi aloitettava 10 vuoden sisällä vaihdevuosioireiden alkamisesta, millä kannalla myös Kajan on. Hormonihoidon tämän hetken kuuma kysymys liittyy Hemmingin mukaan aloitusaikaan.
– Hormonihoidon puolustajat käyttävät argumenttina nykyisin aikahypoteesia, joka lähtee siitä että hoito aloitetaankin jo 50-51-vuotiaana.
Hoidon aikaistamisen hyödyistä ei tosin vielä ole Hemmingin mukaan kylliksi näyttöä.
Kajanin listalta Hemminki poimii vielä nivelongelmat. Kajan harmitteli sitä, että lääkärit eivät ymmärrä kysyä vaihdevuosioireisiin hänen mielestään kuuluvista nivelkivuista.
– Tämäkin on Kajanin oma mielipide. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa vaihdevuosioireiksi on yleisesti hyväksytty kuumat aallot ja niistä johtuva unettomuus sekä emättimen kuivuminen.
lehti 