Viime talvena Ahvenanmaalla tehnyt kokeet antavat viitteitä siitä, että aaltoenergiaa voi jauhaa jääolosuhteissakin. Tutkijat olisivat toivoneet kovempaa jäätalvea. Kiintojäässä laite ei luonnollisestikaan tuota energiaa. Aikaisemmin aaltojen liikkeiden energiaa talteen ottavan poijun ja siihen liitetyn generaattorin selviytymistä jäiden seassa ei ole testattu.
Kokeet tehtiin Hammaruddan edustalla. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa WESA-projektia vetävä Hanna Heino pitää tuloksia lupaavina. Yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuvat Uppsalan yliopisto sekä Ålands Teknikkluster.
Aaltoenergia on tuulivoimaa ympäristöystävällisempi, koska laitosta tuskin havaitsee kilometrin päästä. Merelle rakennettavien tuulipuistojen visuaalinen haitta on moninkertainen. Åbo Akademin tutkijat ovat havainneet aaltovoimalan vaikutusalueella eläin- ja kasvimäärien hieman lisääntyneen.
Aaltovoimala tuottaa vaimeaa ääntä, eikä sen pitkäaikaista vaikutuksista ole tutkimustietoa. Generaattorin magneettikenttä voi vaikuttaa esimerkiksi kalojen kylkiviiva-aistiin.
Tuuli- ja aurinkoenergiaan verrattuna aalloilla tuotettu energia ei ole niin suuresti säätiloista riippuvainen, vaan se takaa pitkäkestoisemman sähkön saamisen, koska aallot eivät pysähdy heti vaikka tuuli lakkaisikin. Aaltogeneraattori voi käydä jopa 40 prosenttia käyttöajasta täydellä teholla, kun aurinkoenergialla ylletään vain kymmeneen prosenttiin.
Itämeren piirissä toimivilla ilmatieteenlaitoksilla on noin kymmenen mittauspistettä. Tutkijat toivovat enemmän tietoa Itämeren alueen ilmastosta varsinkin Viron rannikolta.
Sähköä yhden omakotitalon tarpeeseen
Yhden aaltovoimalan nimellisteho on 20 kilowattia. Se riittää tyydyttämään hyvinkin yhden sähkölämmitteisen omakotitalon energiantarpeen.
Hanna Heino puhuu tuhansien aaltovoimaloiden puistoista. 2 000 voimalan puisto riittää tutkijan mukaan 2 500 pientalon energiantarpeeseen.
Aaltovoimala soveltuu etenkin suurien merialueiden rannikoille, koska tuuli ehtii nostattaa aallokon korkeaksi. Erilaisilla periaatteilla toimivia voimaloita on ympäri maailman rannikoita Euroopasta, USA:han ja Australiaan. WESA on pilottiprojekti, jolla testataan aaltovoiman hyödyntämistä Itämeren olosuhteissa.
Heinon mukaan voimaloiden rakentaminen syvään veteen ei tunnu taloudellisesti kannattavalta. Tutkija kertoo, että Hammaruddassa toimiva voimalamalli soveltuu parhaiten 20-30 metriä syvyiseen veteen, jossa on tasainen hiekkapohja.
Sadan metrin syvyydessä huoltotöiden tekeminen olisi huomattavasti hankalampaa. Tutkijat pyrkivät kuitenkin kehittämään mahdollisimman huoltovapaan konstruktion.
50 tonnia painava ”ankkuri”
Laite on kiinnitetty ankkurina toimivaan, 50 tonnia painavaan betonilaattaan. Veden alla liikevoiman muuttaa sähköksi kuusi metriä pitkä generaattori. Päinvastoin kuin esimerkiksi auton laturissa pyörivä energia muutetaan sähköksi aaltogeneraattori hyödyntää edestakaista liikettä.
Generaattori on kehitetty Uppsalassa. Suuri energiayhtiö Fortum on kiinnostunut laitteesta ja sillä on käytössä testiasemat Portugalin edustalla sekä Tanskan salmien Skagerrakissa. Asemilla on useita poijuja.
Heino kertoo, että maailmalla kehitellään useita erilaisia ratkaisuja aaltovoiman hyödyntämiseksi. Tutkijan mukaan toden teolla aaltovoimaan alettiin perehtyä 1960- ja 1970-luvuilla. Aaltovoiman käyttö on tuuli- ja aurinkoenergiaratkaisuista neljännes vuosisataa teknisesti jäljessä.
Kolmivuotinen WESA-projekti päättyy tämän vuoden lopussa.
uutiskirje 
