Entistä useammalla nuorella menee hyvin. Nuorisobarometrissa suomalaiset nuoret antavat elämälleen arvosanaksi keskimäärin 8,4.
Sitten huonompia uutisia: yhä enemmän on myös nuoria, jotka kokevat yhteiskunnan pettäneen heidät.
Suomi vaurastuu ja polarisoituu.
Helsingin nuorisotoimenjohtajaksi viime lokakuussa valittu Tommi Laitio on yllättynyt siitä, miten voimakkaasti eriarvoisuuden kasvu on tullut esille työssä.
Laition mukaan Helsinki ei onnistu tarjoamaan nuorille tasavertaisia mahdollisuuksia. Tämä näkyy lastensuojelutilastoissa, häiriökäyttäytymisessä ja toimeentulontuen asiakkuuksissa.
Tilastot eivät kuitenkaan kerro kaikkea köyhyydestä. Köyhyyden luonne on muuttunut.
Uusi köyhyys ei näy päälle
Muutos näkyy elämän suunnittelun perspektiivissä. Monissa perheissä se ulottuu korkeintaan seuraavaan palkkapäivään asti.
– Jos ihminen joutuu jatkuvasti pelkäämään sen puolesta, että tapahtuuko jotain poikkeuksellista, se johtaa eristäytymiseen ja resurssien hamstraamiseen, Laitio sanoo.
Riski uusien asioiden tekemiseen on suurempi köyhille. Vähävaraiset nuoret esimerkiksi lopettavat harrastuksensa yleisemmin kuin varakkaista perheistä tulevat.
Osa nuorista joutuu kantamaan perheessään kohtuutonta vastuuta. Samaan aikaan toiset kokevat olevansa muille taakaksi.
– Yhä suurempi osa nuorista kokee, että elämä tapahtuu heille. Että he eivät toimi aktiivisesti edes omassa elämässään. Siirrellään paikasta toiseen ja kerrotaan, että nyt sun pitäis.
Nuorisotyöntekijät tapaavat teinityttöjä, jotka suostuvat kaikkeen, koska eivät halua aiheuttaa kenellekään harmia tai kiinnittää itseensä huomiota.
Kieltäytyminen on tervettä
Laition mielestä nuorisoon kohdistuva huolipuhe ilman mittavia tekoja vain lisää pelkoja, jotka muutenkin ovat lisääntyneet. Nuoret pelkäävät vähemmän maailman tapahtumia ja yhä enemmän omaa ja läheisten pärjäämistä.
– Pahimmillaan se johtaa Juha Siltalan kuvaamaan tilanteeseen, että kun me aikuisina ei hallita tätä järjestelmää, niin me kaadetaan oma ahdistuksemme nuorten niskaan ja sanotaan, että teidän pitää tehdä kovemmin töitä.
Nuorisobarometrin mukaan nuoret luottavat aiempaa vähemmän toisiin ihmisiin ja enemmän armeijaan ja poliisiin. Moni kokee, että yhteiskunnassa isot koneistot pyörittävät yksilöitä julmasti paikasta toiseen.
– Meidän velvollisuutemme aikuisina on luoda optimismia tulevaisuuteen ja ajatusta, että yhteiskunta ei ole valmis ja se voi mennä parempaan suuntaan, Laitio sanoo.
Piikki kohdistuu perheiden, päättäjien ja koulujen lisäksi mediaan. Lehdissä luodaan kuvaa yhteiskunnasta, joka on menossa alamäkeen. Laition mielestä toivottomuuden lietsominen johtaa helposti luovuttamiseen.
– Yhä suurempi osa nuorista sanoo, että en halua olla osa tätä juttua. Että mä oon ihan ok sen kanssa, että mä tienaan tosi vähän, jos mun ei tarvi olla mukana tässä systeemissä, joka toimii epäeettisesti ja riistää ihmisiä.
– Se on asia, joka yhteiskunnan eliittiä pelottaa valtavasti. Siis se, että menetämme kontaktin valtavaan joukkoon nuoria.
Laition mielestä nuorten kieltäytyminen on ”tosi tervettä”, koska se pakottaa puhumaan arvoista. Ajatukset oikeudenmukaisuudesta ja reiluudesta nousevat nykyisen 15–20-vuotiaiden parissa.
– Kasvava joukko nuoria suhtautuu huomattavasti penseämmin yhteiskunnan nykyiseen meininkiin kuin vaikka oma kolme-nelikymppisten sukupolveni. Me ollaan vain jotenkin suostuttu siihen.
Enemmän Tommi Laition ajatuksia perjantaina 26. heinäkuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta
lehti 