Kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisen opiskelun puolesta keräsi viikonloppuna vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja menee eduskunnan käsittelyyn.
Vasemmistoliiton suhde asiaan on jakautunut. Vuonna 2011 Ylen vaalikoneessa puolueen ehdokkaat suhtautuivat pakkoruotsiin tylyimmin perussuomalaisten jälkeen. Hesarin vaalikoneen mukaan puolueen kahdestatoista kansanedustajista seitsemän voisi tehdä ruotsista vapaaehtoisen.
Kuitenkin sekä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie kannattavat pakollista ruotsin opiskelua. Myös puolueen periaateohjelma puolustaa ”ruotsin kielen erityisasemaa”.
Miten vasemmistolainen voi kannattaa opiskeluun pakottamista?
– Mikä siinä pakkoruotsissa vasemmistoa niin viehättää? Kun joku ehdottelee työvelvoitteita, niin barrikadit nousee. Mutta jos haluaa ihmisille lisää valinnanvapautta kielten opiskelussa, niin ei mitään sympatiaa, vasemmistoa muuten sympatisoiva tuttuni ihmettelee.
Kysytäänpä. Vasemmistonuorilla ei ole kantaa kieliasiaan, mutta puheenjohtaja Li Andersson tunnetaan pakollisen ruotsinopiskelun kannattajana.
Mitä kaksikielisyys tarkoittaa?
– Kannatan pakollisuutta, koska kukaan ei ole vielä vakuuttanut minua siitä, etteikö vapaaehtoisuuden vaikutus olisi pitkällä tähtäimellä sellainen, että on mahdotonta pitää kiinni kaksikielisyydestä, Andersson perustelee.
– Tuntuu, että useimmat ihmiset kannattavat kaksikielisyyttä, mutta heillä on ehkä eri kanta pakkoruotsiin.
Andersson järjestäisi ruotsin opetuksen uusiksi siten, että se alkaisi jo alakoulussa.
– Jos ruotsia ei opeteta kouluissa ja valtaosalla väestöstä ei ole minkäänlaista tietoa tai taitoa suhteessa toiseen kotimaiseen, niin ei ole hirveän todennäköistä, että kaksikielisyys säilyisi.
Toteutuuko kaksikielisyys nytkään? Esimerkiksi minä olen opiskellut ruotsia seiskaluokalta lukioon ja suorittanut virkamiesruotsin, enkä silti osaa tehdä käännösjuttuja ilman Google Translatea.
– Ei kaksikielisyys tarkoita sitä, että kaikki Suomessa osaisivat sujuvasti kommunikoida molemmilla kotimaisilla, Andersson sanoo.
– Se tarkoittaa sitä, että tiedät kielestä jotain, että osaat muutamia fraaseja ja olet tutustunut siihen. Kouluopetus antaa perusteita itseopiskelulle.
Nationalismikytkös vasemmistolle ongelmallinen
Miten vasemmistolainen voi kannattaa opiskeluun pakottamista?
– Jotkut vasemmistolaisethan kannattavat myös oppivelvollisuuden pidentämistä, yhtä lailla pakottavaa sekin on, Andersson vastaa.
– Iso osa siitä, mitä koulussa opetetaan, on pakollista, koska on määritelty, että on yhteiskunnallisesti tärkeää, että ihmisellä on perustietoja ja -taitoja tietyistä aineista.
Lisäongelman kielikeskusteluun tuo sen kytkeytyminen nationalismiin. Ruotsi valinnaiseksi -kansalaisaloitetta ajavat Perussuomalaiset nuoret ja Kokoomusnuoret.
– Valtaosa esimerkiksi ihmisistä, jotka ajavat kansalaisaloitetta, tekee sen nimenomaan sellaisella argumentaatiolla, johon vasemmisto ei voi lähteä, Andersson sanoo.
Kontula: Pakkoruotsi on ongelma
Perustuslaki-, työelämä- ja tasa-arvovaliokunnissa istuva kansanedustaja Anna Kontula ei kannata pakkoruotsia.
– Kansainvälistyvässä maailmassa on iso ongelma, että pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kieliosaamista. Lisäksi ei ole oikein perusteltua, että myös alueilla, joilla ei ruotsinkielisiä ole mutta kylläkin muita kielivähemmistöjä, täytyy niilläkin lukea ruotsia.
Kontulan mielestä myös virkakelpoisuusvaatimuksissa olisi syytä siirtyä kahden kotimaisen kielen vaatimuksesta siihen, että hakijalta edellytetään tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömien kielten osaamista.
Hufvudstadsbladetin mukaan nykyisistä kansanedustajista 97 katsoo, että ruotsin kielen opiskelusta voidaan tehdä vapaaehtoista. Helsingin Sanomien vaalikoneesta selviää, että 96 edustajaa säilyttäisi pakkoruotsin ja 7 ei ottanut kantaa asiaan.
lehti 