Hallitus peruutti budjettiriihessä jo kertaalleen sovitun oppivelvollisuusiän korottamisen 17 vuoteen. SDP joutui perääntymään kokoomuksen koko ajan vastustamasta hankkeesta. Lohdutukseksi perusopetukseen tulee 35 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämiseen ja kouluavustajille.
SAK pettyi oppivelvollisuusiän noston perumiseen. Järjestön mukaan oppivelvollisuusikää nostamalla olisi varmimmin taattu koko ikäluokalle paremmat eväät työelämään.
SAK:n pääekonomistin Olli Kosken mukaan hallituksen päättämien peruskoulutuksen avustusrahojen vaikutusta on seurattava tarkoin.
– Syrjäytymisen ehkäisyyn on syytä lisätä rahaa, mutta nyt on vaarana, että kunnat leikkaavat vastaavasti omaa rahoitustaan. Varminta olisi ollut nostaa yleisesti oppivelvollisuusikää ja katsoa voimavaroja kokonaisuutena.
Verovähennyksiä ei köyhimmille
Hallitus tyrmäsi myös valtiovarainministeri Antti Rinteen esittämän kymmenen euron korotuksen takuueläkkeeseen. Sen tilalle tulee yhteensä 70 miljoonaa euroa pienituloisten eläkeläisten eläketulovähennyksen korotukseen kunnallis- ja valtion verotuksessa. Toisaalta eläkkeiden indeksileikkaus pysyy voimassa.
Lapsilisien leikkausta kompensoidaan tuloverotuksen lapsivähennyksellä, joka pienenee vanhemman tulojen ylittäessä 36 000 euroa. Vähennys on 50 euroa lapsesta, mutta enimmillään 200 euroa.
Hallituksen esittämä lapsivähennys ei auta köyhimpiä perheitä, jotka eivät maksa veroja, toteaa sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE. Myös köyhimmät eläkeläiset jäävät ilman takuueläkkeen nostoa samalla, kun veroa maksavat eläkeläiset hyötyvät.
– Päätökset ovat vastoin hallitusohjelmaa, jonka yksi päätavoite on köyhyyden vähentäminen, toteaa SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
– Oikeudenmukaisempaa olisi ollut perua lapsilisän leikkaus. Ei myöskään ole järkevää monimutkaistaa järjestelmää niin, että sekä lapsilisää että lapsivähennystä maksetaan lähes samoin perustein, Kiukas sanoo.
lehti 