Vientiteollisuuden kilpailukyvyn palauttaminen on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mielestä keskeinen keino Suomen nostamiseksi talouskriisistä. Se puolestaan edellyttää tutkimuslaitoksen mukaan useiden vuosien palkkamalttia työmarkkinoilla.
Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä täsmentää palkkamaltin tarkoittavan palkkojen jäädyttämistä.
– Nollalinja on ehdoton välttämättömyys vuosiksi eteenpäin, totesi Vihriälä torstaina.
Etla esitteli torstaina ehdotuksensa talouspolitiikan päätavoitteiksi seuraavalla hallituskaudella.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn kohentamiseksi Etla kaipaa palkkamaltin lisäksi työnantajamaksujen tilapäistä alentamista. Sitä Etla pitää nopeavaikutteisena täsmätoimena. Samalla Vihriälä kuitenkin epäilee, ettei esimerkiksi eläkemaksujen tilapäinen alentaminen ole poliittista realismia.
Etlan ideoihin kuuluu myös vuotuisen työajan pidentäminen palkkoja nostamatta. Vaikutukset kilpailukykyyn olisivat suuret, mutta toteutumismahdollisuudet pienet, Vihriälä arvioi.
Suomi kriisissä
Suomi on Etlan mukaan kriisissä, joka muistuttaa mittasuhteiltaan 1990-luvun alun talouskriisiä. Eduskuntavaalien jälkeen valtaan nousevan hallituksen talouspolitiikan ohjenuoraksi Etla tarjoaa velkaantumiskehityksen taittamista ja tuottavuuskasvun edellytysten vahvistamista.
Kilpailukyvyn vahvistamisessa Etla näkee päävastuullisiksi työmarkkinajärjestöt, mutta hallituksen tulee omilla toimillaan tukea pyrkimystä.
Julkisen talouden kestävyysvajetta korjaavat toimet tulee Etlan mielestä sijoittaa heti ensi vaalikauden alkuun. Rakenteellisten toimien lisäksi Etla kaipaa myös välitöntä menojen ja tulojen sopeuttamista.
Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen nousee Etlan mukaan vääjäämättä yli 60 prosentin. Sen palauttaminen 60 prosentin tasolle edellyttää Etlan laskelmien mukaan 4 – 5 miljardin sopeutusta. Etlan laskelmien mukaan se tarkoittaa 2,5 – 3,5 miljardin euron lisäsopeutusta nykyhallituksen jo päättämien toimien lisäksi.
Sopeutuksen keinot ovat verojen kiristäminen, menojen leikkaaminen tai ns. rakenteelliset toimet, jotka nekin merkitsevät yleensä menojen leikkaamista.
Verotuksen kiristämistä ei Etlan pidä mahdollisena. Esimerkiksi tuloverotusta tulisi tutkimuslaitoksen mielestä keventää.
Koulutus turvaan leikkauksilta
Julkisen talouden välttämättömissä leikkauksissa tulee Etlan mielestä varjella koulutusta, tutkimusta ja investointeja infraan. Niitä Etla pitää tuottavuuden kasvun edellytyksinä.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaa eläkeuudistusta Etla pitää pääpiirteiltään hyvänä. Se kaventaa julkisen talouden kestävyysvajetta ja lisää samalla työvoiman tarjontaa.
Etlaa jäi kuitenkin kaihertamaan eläkkeelle johtava ns. työttömyysputki. Sen perusteella eläkeikää lähestyvä työttömäksi jäävä voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa eläkeikään asti. Etlan mielestä putki olisi pitänyt poistaa tai ainakin nostaa sen ikärajaa vanhuuseläkkeen alaikärajaa vastaavasti.
Työmarkkinoiden toimintaa Etla parantaisi helpottamalla työntekijöiden palkkaamista helpottamalla henkilöperusteista irtisanomista ja esimerkiksi pidentämällä koeaikaa, jolla työntekijä voidaan irtisanoa ilman erityistä syytä.
Palkanmuodostuksessa tulisi Etlan mielestä siirtyä järjestelmään, jossa kilpailulle avoin sektori märittelee palkankorotusten tason. Lisäksi palkkarakenteiden tulisi määräytyä yrityksissä ja työpaikoilla.
lehti 