Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö (SAK) ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kertovat yhteisessä tiedotteessaan olevansa yhtenä rintamana TTIP- sopimuksen puolella.
Suomen työnantajat, palkansaajat ja maataloustuottajat kertovat vetoavansa tänään 24. tammikuuta päättäjiin Suomessa ja Brysselissä, jotta EU:n ja USA:n välille syntyisi ”kunnianhimoinen” sopimus vapaakauppa- ja investointikumppanuudesta.
Keskusjärjestöt kertovat olevansa TTIP:n puolesta, koska uskovat sopimuksen tuovan kasvua, työpaikkoja ja kilpailukykyä.
Optimistisia oletuksia hyödyistä
Sopimuksen hyödyistä ainoa Suomea koskeva arvio on Euroopan komission CEPR:ltä tilaama selvitys, mutta mitään Suomea koskevia laskelmia sekään ei kuitenkaan sisällä.
CEPR:n (Centre for Economic Policy Research) rahoittajina on useita liikepankkeja ja suuryrityksiä. Sen taustoista on kirjoittanut enemmän muun muassa toimittaja Jaana Kivi blogissaan. Hän huomauttaa myös, että myöskään CEPR:n raportti ei aina aihetta niin optimistisiin tulkintoihin, millä sopimusta on puolustettu.
Työllisyysvaikutuksista keskusjärjestöjen kanssa täysin päinvastaista tietoa toi muun muassa Tuftsin yliopiston GDAE-instituutin tutkimus , jonka mukaan TTIP johtaisi erityisesti Pohjoismaissa massatyöttömyyteen ja palkkojen laskuun.
Kyllä kiitos investointisuojalle
Keskusjärjestöjen mukaan USA:n ja EU:n välinen kaupankäynti kärsii nyt tarpeettomista kustannuksista ja niiden poisto auttaisi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten siirtymistä Amerikan markkinoille. Keskusjärjestöjen mukaan kaupan kustannusten pieneneminen hyödyttäisi myös työntekijöitä.
”TTIP:n taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset vaikutukset riippuvat siitä, kuinka kunnianhimoiseksi ja kattavaksi lopullinen sopimusteksti muotoillaan”, järjestöt toteavat. Niiden mukaan tämä tarkoittaa muun muassa, että tuotteiden laatutasosta pidetään kiinni, että julkisten hankintojen kotimaisuuskriteereistä luovutaan ja että investointisuoja sisältyy sopimukseen.
Käytännössä kiistanalainen investointi- eli sijoittajansuojamekanismi (ISDS) on koko sopimuksen keskeisin osa. Se antaa yrityksille mahdollisuuden haastaa valtioita välimiesoikeuteen kaupan haittaamisesta esimerkiksi yrityksille epäedullisia lakeja säätämällä.
Tämä vaikuttaa lainsäädäntöön myös ennakoivasti. Siksikin lupaus, että kussakin maassa noudatettaisiin investointisuojasta huolimatta sen omia lakeja, on yhtä tyhjän kanssa.
Kysymys julkisen vallan siirrosta
Tunnetuimpia kanteita lienevät tupakkayhtiö Philip Morrisin miljardikanteet Uruguayta ja Australiaa vastaan, kun askeihin lisättiin kuvia tupakoinnin vaaroista, sekä Vattenfallin korvausvaatimukset Saksaa vastaan, kun maa päätti luopua ydinvoimasta. Slovakia sai haasteen 2006, kun se päätti peruuttaa julkisen terveydenhuollon yksityistämisen.
Kun Argentiinassa oli massatyöttömyys ja peso devalvoitiin vuonna 2002, sijoittajien kanteiden yhteissumma Argentiinan valtiota vastaan oli suurempi kuin koko Argentiinan vuosibudjetti. Argentiina hävisi välimiesoikeudessa.
Vuonna 2010 viranomaiset kielsivät jälleenkäsittelylaitoksen sijoittamisen Meksikoon, koska se ei vastannut ympäristöstandardeja. Välimiesoikeus päätti, että Meksikon on korvattava sijoittajille näiden vaatimat menetykset täysmääräisesti.
Investointisuojamekanismi menee maiden omien lakien ylitse perustamalla eräänlaisen yksityisen perustuslakituomioistuimen. Siinä välimiesoikeudessa kiistoja valtioiden ja yritysten välillä ratkoo 15 välimiestä, joilla monella on työhistoriaa samoissa suuryrityksissä.
EK:n, SAK:n ja MTK:n edustajat tapaavat tänään 24. helmikuuta Brysselissä yhdessä Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan kanssa kauppakomissaari Cecilia Malmströmiä ja muita EU-päättäjiä.
lehti 