– Ilmasto, energia, ravinto ja pakolaisuus, Merja Kyllönen tiivistää alkaneen parlamenttikauden keskeisimmät aiheet.
Pakolaiskysymyksessä Kyllönen korostaa EU:n rauhantyön merkitystä. Hänen mielestään EU:n tulisi ottaa aktiivinen rooli kriisien ratkomisessa.
– EU:n tehtävä on toimia rauhanvälittäjänä. Syyriassa tarvittaisiin nyt neutraaleja toimijoita. EU-tasolla on myös peiliin katsomisen paikka. Ollaanko me enää rauhanyhteisö? EU on tehnyt myös repiviä ja rikkovia kannanottoja.
Toisaalta Kyllönen muistuttaa, että eri puolilta Eurooppaan pyrkivät ihmiset tarvitsevat apua nyt.
Hän pitää Suomen hallituksen nihkeyttä pakollisten turvapaikkakiintiöiden suhteen häpeällisenä, etenkin kun samaan aikaan leikataan dramaattisesti kehitysyhteistyön rahoitusta.
Surullisimpana hän näkee tilanteen, jossa köyhät asetetaan toisia köyhiä vastaan.
– Itselleni on ollut viime vuosina todella silmiä avaavaa nähdä kun globaali kapitalismi ja ahneus tuottavat ilmiöitä, jotka johtavat sotimiseen ja sellaisiin kriiseihin, jotka laittavat ihmiset liikkeelle.
Kyllösen omalla alueella eli liikennesektorilla keskustellaan rahti- ja matkustajaliikenteestä: mitä siellä voitaisiin tehdä pakolaisten turvallisuuden eteen.
Puhtaasta vedestä on pula
Heti kauden alussa 8. syyskuuta parlamentti antoi tukensa eurooppalaiselle kansalaisaloitteelle, joka vaatii juomaveden ja viemäriverkostojen säilyttämistä julkisina.
Kyllösen mielestä EU:n tulisi tehdä enemmän töitä veden ja viemäröinnin takaamiseksi myös EU:n ulkopuolella. Ensin pitäisi kuitenkin siivota oma pesä: Kreikan tukipaketin myötä vesipalvelut ovat Kreikassa jo yksityistämislistalla.
– Meillä puhdas vesi tulee hanasta ja sähkö pistokkeesta, suurimmalla osalla maailman ihmisistä ei. Tähän suomalaisten kannattaisi tarttua sekä tutkimuksen että laitevalmistamisen tasolla. Meillä on tietotaitoa veden puhdistamisesta. Siitä on maailmalla huutava pula.
– Kotimaan politiikassakin niitä pidetään itsestään selvinä asioina. Energia ja puhdas ruoka ja juoma ovat kuitenkin niitä asioita, jotka maailmalla ihmisiä liikuttavat.
Energiaomavaraiseen Suomeen
Ilmaston muuttuessa ruoka ja juoma liikuttavat ihmisiä entistä enemmän.
Kyllönen kannattaa omavaraisuuteen panostamista ruoantuotannossa. Siksi hän näkee kotimaisen maatalouden tukemisen positiivisena.
– Jos marketista ei saakaan enää kaikkea, mitäs sitten?
Omavaraisuuden puolesta Merja Kyllönen puhuu myös energiaasioissa. Hänen mielestään on turhaa laittaa miljardeja tuontienergiaan.
– Meidän tulisi laatia kahden-kolmenkymmenen vuoden selkeä ohjelma, jolla pyritään energiaomavaraiseen Suomeen. Siinä hyödynnettäisiin monipuolisesti kaikkia energiamuotoja mitä vedestä, maasta, ilmasta, auringosta ja tuulesta saadaan. Siinä tarvittaisiin uudenlaisen tekemisen mallia ja ideoita.
Kahden valiokunnan koordinaattori
Kyllönen toimii vasemmistoryhmä GUE/NGL:ssa -valiokunnan koordinaattorina: liikenteestä ja matkailusta vastaavan TRANI-valiokunnan sekä ympäristöstä, terveydestä ja ruokaturvasta vastaavan ENVI:n.
Kainuulaisesta ja suomalaisesta näkökulmasta EU-syksyssä on kiinnostavaa, että esillä ovat myös kaivosasiat.
– ENVI-valiokunnassa käsitellään viisi vuotta sitten unkarilaisella alumiinikaivoksella tapahtunutta vakavaa maanvyörymäonnettomuutta. Siinä yhteydessä on puhuttu myös Talvivaaraan liittyvistä ongelmista ja vesikysymyksistä.
– Onko olemassa sellaista tapaa toteuttaa kaivostoimintaa, jossa ihmisten ja ympäristön terveys voidaan huomioida, Kyllönen pohtii.
lehti 