Tuoreen mielipidekyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että rikkailla mailla on velvollisuus rahoittaa kehitysmaiden päästöleikkauksia ja sopeutumista ilmastonmuutokseen joko yksin tai yhdessä nousevien talouksien kanssa.
Mielipidemittauksessa 60 prosenttia suomalaisista katsoo, että historiallisesti eniten päästöjä aiheuttaneilla mailla on ensisijainen vastuu kehitysmaiden ilmastotoimin rahoittamisessa.
30 prosenttia taas on sitä mieltä, että vastuu ilmastolaskun maksamisesta on rikkailla mailla sekä Kiinan ja Intian kaltaisilla nousevilla talouksilla yhdessä.
Toimenpiteistä eniten saa suomalaisten kannatusta hiilivero.
”Tuloksista käy selvästi ilmi, että ilmastorahoituksella on vahva suomalaisten tuki. Vain kolme prosenttia piti kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamista tarpeettomana. Suomalaiset ovat selvästi ymmärtäneet, että ilmastorahoitus on sekä oikeudenmukaisuuskysymys että ilmastonmuutoksen hillitsemisen ehdoton edellytys”, sanoo Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tuuli Hietaniemi järjestön tiedotteessa.
Rahoitus esillä Dohassa
Rahoituskysymykset ovat esillä maanantaina Dohassa alkaneissa YK:n ilmastoneuvotteluissa. Teollisuusmaat ovat sitoutuneet kymmenkertaistamaan kehitysmaiden ilmastotoimiin suunnatun rahoituksen 100 miljardin dollarin vuositasolle vuoteen 2020 mennessä.
Lyhyen aikavälin rahoituskausi päättyy kuitenkin jo vuodenvaiheessa, eikä sen jatkosta ole sovittu.
”Nyt tarvitaan selkeä suunnitelma vuosien 2013-2015 rahoituksen tuplaamisesta, jotta 100 miljardin tavoitteeseen päästään”, vaatii Hietaniemi.
”Kehitysmaat kaipaavat kipeästi rahoitusta sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sen vaikutuksiin sopeutumiseen. Ilmastonmuutos on kehitysmaissa arkipäivää, ja esimerkiksi sen vaikutus kaikkein köyhimpien ihmisten ruokaturvaan on tuhoisa”, Dohan neuvotteluihin osallistuva Hietaniemi korostaa.
Hiiliverolle kannatusta
Järjestöt ovat esittäneet lukuisia uusia rahoituslähteitä ilmastorahoitustarpeen kattamiseksi. Kepan teettämässä mielipidemittauksessa uusista kansainvälisistä veroista eninten kannatusta saa hiilivero: suomalaisista 67 prosenttia olisi valmis ottamaan käyttöön sellaisen veron, joka kohdistuisi niihin tuotteisiin, joiden valmistus aiheuttaa paljon päästöjä.
Myös lentoverolle on kannatusta, sillä sen olisi valmis ottamaan käyttöön 40 prosenttia suomalaisista.
”Suomen tulee laatia konkreettinen ilmastorahoitusstrategia, jossa nimetään ne lähteet, joista vuoden 2013 jälkeinen ilmastorahoitus katetaan. Useita lähteitä on mahdollista hyödyntää kansallisilla päätöksillä, vaikka sopua ei kansainvälisissä neuvotteluissa löytyisikään”, Hietaniemi sanoo.
Raha ei lisäänny kierrättämällä
”Tärkeintä on, että rahoitus on ennakoitavaa ja aidosti uutta ja että se vastaa kehitysmaiden itse määrittelemiin tarpeisiin. Köyhyyden vähentämiseen tarkoitettua kehitysrahoitusta ei saa kierrättää ilmastorahoitukseksi. Resurssit eivät tuplaannu, vaikka niitä kutsuisi kahdella eri nimellä”, Hietaniemi korostaa.
Kepa julkaisi maanantaina yhdessä Kirkon Ulkomaanavun kanssa suomeksi Johanna Sandahlin Uutta rahaa – Miten ilmastolasku maksetaan? -raportin , jossa arvioidaan uusia innovatiivisia rahoituskeinoja.
Oxfam-järjestö arvioi tuoreessa raportissaan, että vain kolmasosa vuosien 2010–2013 ilmastorahoituksesta oli aidosti uutta.
uutiskirje 
