Kemialliset aseet kieltävä sopimus (CWC) solmittiin vuonna 1993 ja se astui voimaan 1997.
Sopimuksen on allekirjoittanut ja ratifioinut 189 maata. Ne kuuluvat Hollannin Haagissa päämajaansa pitävään Kemiallisten aseiden kieltojärjestöön (OPCW).
Jos Syyria ratifioi sopimuksen, jäljelle jää kuusi ulkopuolella olevaa maata.
Yhdysvaltain ja Venäjän varastojen hävittämistä ei ole saatu valmiiksi.
Ulkopuolisista neljä eli Angola, Egypti, Etelä-Sudan ja Pohjois-Korea eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.
Israel ja Burma (Myanmar) ovat allekirjoittaneet, mutta eivät ole ratifioineet.
Israel
Israelin politiikka kemiallisten aseiden suhteen on sama kuin ydinaseidenkin: se ei myönnä eikä kiellä omistavansa niitä.
Ulkomailla pidetään yleensä täysin selvänä, että Israelilla on niin ydinaseita kuin kemiallisiakin aseita. Juutalaisvaltion joukkotuhoaseiden arsenaalin täydentävät biologiset aseet.
Israelin kemiallisten aseiden määristä on vain arvailuja. Se tuottaa ja kehittää niitä edelleen kahdessa laitoksessa, Negevin autiomaassa sijaitsevassa Dimonassa sekä Tel Avivin lähellä olevassa Ness Zionassa.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Israel on myös käyttänyt kemiallisia aseita useita kertoja.
Foreign Policy -lehti muistutti viime viikolla, että Yhdysvallat on tiennyt Israelin kemiallisista aseista vähintään vuodesta 1983, jolloin CIA teki asiasta salaisen raportin.
Egypti
Egyptin tiedetään käyttäneen sinappikaasua ja fosgeenia, kun se 1960-luvulla sekaantui Jemenin sisällissotaan.
Se jatkoi kemiallisten aseiden ohjelmaansa myös Yhdysvaltain tukemien Anwar Sadatin ja Hosni Mubarakin hallitusten aikana.
1970-luvulla Egyptin uskotaan toimittaneen sinappi- ja hermokaasujen ainesosia Syyrialle ja 1980-luvulla Irakille.
Muut syntiset
Angolassa vahvistamattomat väitteet kemiallisten aseiden käytöstä liittyvät maan sisällissotaan 1975–2002.
Burman väitetään käyttäneen myrkkyaseita vähemmistökansojen kapinallisryhmiä vastaan.
Pohjois-Korean uskotaan 1950-luvulta lähtien ylläpitäneen laajaa kemiallisten aseiden ohjelmaa. Niitä arvioidaan olevan jopa 5 000 tonnia.
Vuonna 2011 itsenäistyneen Etelä-Sudanin epäillään saaneet Sudanin hajotessa perinnöksi kemiallisia aseita, joita olisi tuotettu Waun kaupungissa.
Lisäksi useiden maiden kuten Kiinan, Japanin, Sudanin, Pakistanin ja Taiwanin on epäilty pitävän piilossa kemiallisia aseita, vaikka ne ovat ratifioineet kieltosopimuksen.
Nahjukset
Myöskään kaikki ratifioineet valtiot eivät ole päässeet eroon kaikista kemiallisista aseistaan.
Yhdysvaltain ja Venäjän ensimmäinen takaraja kaikkien kemiallisten aseidensa tuhoamiseksi oli huhtikuu 2007. Ne saivat OPCW:ltä jatkoaikaa huhtikuuhun 2012, mutta valmista ei tullut vieläkään. Uutta määräaikaa ei asetettu, ja toistaiseksi ne vain raportoivat edistymisestään.
Yhdysvalloilla on yhä tuhoamatta 3 000 tonnia kemiallisia aseita. Se on kolme kertaa enemmän kuin niiden arvioitu määrä Syyriassa.
Aiheesta enemmän perjantaina 20.9. ilmestyneessä Viikkolehdessä. Näköislehden irtonumero nyt myös Lehtiluukussa.
lehti 